 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Pörssiyhtiöistä ja valtiosta ei juuri apuaMaakuntien menestys lasketaan oman osaamiseen varaan
Maakuntien täytyy perustaa menestymisensä omaan osaamiseen, sillä ulkopuolelta ei apua ole juuri tulossa.Espoossa maanantaina järjestetyssä maakuntien menestysseminaarissa kävi ilmi, että esimerkiksi pörssiyhtiöiden päätöksenteossa ei aluepolitiikka enää paina. Myös valtiovallan puolelta painotettiin maakuntien omien toimien tärkeyttä. Teollisuuden sijoittumispäätöksistä seminaarissa alustanut vuorineuvos Tauno Matomäki sanoi, että nykyään yritysjohtaja ei voi suuresti tuoda esiin henkilökohtaisia painotuksia päätöksenteossa. Varsinkaan pörssiyhtiöissä ei ole mahdollista pohtia julkisuudessa yrityksensä tulevaisuutta. Pörssisääntöjen mukaan asiaton kerrottava ensin pörssille. Ulkomaisen omistuksen mukaantulo yrityksiin on myös vaikuttanut sijoittumispäätöksiin. Matomäen mukaan nyt sijainti pitäisi määrätä pelkästään omistajan tuotto-odotusten mukaisesti, muut seikat unohtaen. Matomäen mielestä raskas metsäteollisuus eli kemiallinen metsäteollisuus on jo lopulliset valintansa tehnyt. Uusia tehtaita ei Suomeen ilmeisesti enää perusteta. Myöskään uutta raskasta konepajateollisuutta tai kemian teollisuutta ei ole odotettavissa. Uusi informaatioteknologia sijoittuu lähelle korkeakouluja ja hyviä liikenneyhteyksiä. - Aluepoliittisin päätöksin ei enää nähdäkseni teollisuutta voida sijoittaa, vaikkakin menneisyydessä on onnistuneitakin poliittisia sijoituksia, Matomäki sanoi. Maakuntien ainoa mahdollisuus on Matomäen mielestä pienyrittäjyys. Haja-asutusalueiden autioitumiselle ei kuitenkaan voida mitään. Tosin ns. epätodennäköiset onnistujat saattavat muuttaa paikallista elinkeinoelämää ratkaisevasti.
Maakunta Suomessa kuin Suomi EuroopassaYlijohtaja Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä katsoi maakuntien olevan Suomessa kuin Suomi Euroopassa. Syrjäytyminen riippuu omista toimista. Esimerkiksi menestymisestä hän nosti Oulun seudun.Hetemäen nosti esille kysymyksen siitä, pitääkö tukea elintasoa vai työtä. Hän huomautti, että esimerkiksi Itä-Suomessa on julkisella tuella saatu aikaan sama kulutustaso kuin muuallakin Suomessa, vaikka bruttokansantuote asukasta kohti on siellä selvästi maan keskiarvoa pienempi. Hetemäen mielestä maakunnat syrjäytyvät, jos niissä ei ole työtä ja tuotantoa. Työpaikkoja ja yrityksiä taas syntyy, jos ne kannattavat. Aluetuetkin menevät hukkaan, jos työ ei kannata.
Kasvukeskuksien varaan laskettavaMaakuntien menestysseminaarin alustuksissa puhuttiin lämpimästi vahvojen kaupunkiseutujen ja maakuntakeskusten puolesta.Rehtori Aino Sallinen Jyväskylän yliopistosta sanoi, että tällä hetkellä vain muutamalla kasvukeskuksella on riittävä teknologinen perusrakenne globaalissa taloudessa menestymiseen. - Keskusten vaikutus säteilee laajalle alueelle hyvinvointia luoden. Lisäämällä kasvukeskusten ja maaseudun välistä vuorovaikutusta voidaan parantaa elämänlaatua myös haja-asutusalueilla. Esimerkiksi pienten ja syrjäisten koulujen opetustarjontaa voidaan lisätä verkkojen välityksellä, Sallinen sanoi. Espoossa pidetty maakuntien menestysseminaari oli ensimmäinen kolmen seminaarin sarjassa. Maakuntajohtajia, yliopistojen rehtoreita, kaupunginjohtajia, lehtimiehiä ja virkamiehiä yhteen kokoavien seminaarien taustalla on Vapo Oy:n vuorineuvos Esko Muhosen vetämä työryhmä. Seuraava seminaari järjestetään syksyllä Jyväskylässä.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE