 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Suomi tyytyväinen NATO:n uuteen kriisinhallintarooliin
NATO:n huippukokousta Washingtonissa seuranneet suomalaisministerit olivat sunnuntaina tyytyväisiä siihen, että liittokunta kirjasi kriisinhallinnan yhdeksi perustehtäväkseen.Ulkoministeri Tarja Halonen (sd.) piti tärkeänä myös NATO:n hyväksyntää Euroopan korkeammalle profiilille ulko- ja turvallisuuspolitiikassa EU:n kautta, koska Suomi unionin täysjäsenenä pääsee myös vaikuttamaan asioihin.
Ulkoministeri Halosen mukaan Suomea kiinnosti ei-NATO-maana ennen kokousta se, minkälaisen liikkumatilan eurooppalaiset NATO-maat saavat. Puolustusministeri Jan-Erik Enestam (r.) tulkitsi NATO:n päätöksiä niin, että rauhankumppanuus on aikaisempaa tehokkaampi ja operatiivisempi. Se on edelleen avoin kaikille ja mukaan tulevat valtiot voivat itse valita yhteistoimintamuodot. - Kumppanuuden ja kriisinhallinnan nostaminen perusturvallisuustehtävien asemaa tukee PfP-toimintaa ja laajemmin pyrkimyksiämme osallistua eurooppalaiseen kriisinhallintaan, Enestam sanoi. Halonen ja puolustusministeri Enestam järjestivät sunnuntaina Washingtonissa yhteisen tiedotustilaisuuden ennen euroatlanttisen kumppanuusneuvoston EAPC:n kokousta.
Kosovo poikkeus YK:n mandaatistaUlkoministeri Halonen nosti NATO:n huippukokouksen Kosovo-kannanotoista esille kaksi. Hän piti tärkeänä, että niissä mainitaan edelleen Bosnia-Hertzegovina ja annetaan tuki Daytonin rauhansopimukselle. Toiseksi NATO kannattaa laajaa yhteistyötä Kaakkois-Euroopan vakauden luomisessa.Suomalaiset olivat lukeneet tarkkaan NATO:n huippukokouksen päätöksiä siltä osin, millä valtuuksilla NATO voi toimia. Tulkinnan mukaan pääsääntönä säilyy YK:n mandaatti. Kosovo rajataan Halosen mukaan poikkeustapaukseksi, mutta ei sellaiseksi, mitä ei pitäisi tehdä. Halonen piti todennäköisenä, että kun Kosovoon saadaan rauhansopimus, sotilaallisesti liittoutumattomilla mailla on oma tärkeä rooli alueella kuten Bosnian rauhansopimuksessa. Suomen roolia aikanaan EU:n puheenjohtajana ei Halosen mielestä pidä ylikorostaa ja "mystifioida". - Meidän kannaltamme on erittäin toivottavaa ja tervetullutta, että NATOn, Venäjän ja EU:n välinen yhteistyö vahvistuisi, koska olemme kansainvälisessä yhteisössä kuitenkin nimenomaan laajan osallistumisen varassa, Halonen sanoi. Jos Kosovoon saadaan ennen Suomen puheenjohtajuuskautta tai sen aikana rauha, se tulee Halosen mukaan teettämään kyllä töitä. EU:n rooli Balkanin jälleenrakentamisessa on Suomen mielestä ratkaiseva. Saksan esittämää Kaakkois-Euroopan vakaussopimusta käsittelevä EU:n konferenssi järjestetään 27. toukokuuta eli vielä Saksan puheenjohtajuuskaudella.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE