 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Viekö Halonen demarit esivaaliin?
Sosialidemokraattisen puolueen ehdokaskuvio presidentinvaalissa selkiytyy ensi viikolla. Viimeistään torstaina aamulla pitäisi olla selvää, pyrkiikö Martti Ahtisaari vielä toiselle kaudelle. Jo nyt yllätykseksi nousee Tarja Halosen huikea suosio.Esivaali järjestetään, jos ehdokkaiksi suostuneita on enemmän kuin yksi. Suostumukset kysytään vasta sen jälkeen, kun ehdokkaiden asettamiseen annettu aika päättyy viikon kuluttua keskiviikkoaamuna. Toistaiseksi ei ole varmuutta siitä, onko kukaan Ahtisaaren ohella ehdokkaaksi tarjotuista valmis kilpailemaan istuvan presidentin kanssa. Yhtä vähän tiedetään siitä, suostuuko Ahtisaari vielä ehdokkaaksi, jos se merkitsee joutumista ensin esivaaliin. Epätietoisuus Ahtisaaren omista kaavailuista on leimannut SDP:n valmistautumista vajaan vuoden kuluttua pidettäviin presidentinvaaleihin. Puolueosastot ovat joutuneet nimeämään ehdokkaitaan ilman tietoa siitä, onko Ahtisaari ylipäänsä käytettävissä vai ei. Epäselvä tilanne on pitänyt myös muut mahdolliset ehdokkaat vaitonaisina. Ahtisaaren lisäksi ehdokaskeskusteluissa ovat olleet esillä ainakin ulkoministeri Tarja Halonen, EU:n oikeusasiamies Jacob Söderman, pääministeri Paavo Lipponen, EU-komissaari Erkki Liikanen, Länsi-Suomen maaherra Heikki Koski sekä puolueen entinen puheenjohtaja Kalevi Sorsa. Puoluetoimistosta kerrottiin maanantaina, että ainakin Ahtisaaren, Halosen ja Södermanin takana on vähintään kymmenen puolueosastoa, mikä on ehtona esivaaliin pääsylle. Vaihtoehtona on vähintään 250 puolueen jäsenen muodostaman valitsijayhdistyksen ehdotus. Sorsaa on ehdottanut hänen oma puolueosastonsa Helsingin Hakaniemestä. Sorsan kerrottiin sanoneen, että nimen saa pistää listalle, mutta suostumusta ei tule. Puoluekoneiston tukema Sorsa pyrki SDP:n presidenttiehdokkaaksi edellisellä kerralla, mutta hävisi esivaalissa puolueen ulkopuolelta enemmän tukea saaneelle Ahtisaarelle.
Söderman harkitsee vakavastiSöderman puolestaan vakuutti maanantaina Brysselissä vierailleille päätoimittajille, ettei ole mitenkään leikkimielellä liikkeellä. Keskustelussa ei kuitenkaan tullut esille, onko hän valmis niin pitkälle, että lähtisi kisaamaan Ahtisaaren kanssa esivaalissa.Jos SDP järjestää esivaalin, se pidetään toukokuun puolivälin jälkeen. Esivaalissa voivat äänestää myös muut kuin puolueen jäsenet, mutta se edellyttää äänestäjäksi rekisteröitymistä ennakolta. SDP:n presidenttiehdokas nimetään 30. toukokuuta Turun puoluekokouksessa.
Tampereen demarit kannattavat sekä Ahtisaarta että HalostaTamperelaisten demarien perusjärjestöistä löytyy niin Martti Ahtisaaren kuin Tarja Halosen kannattajia presidenttiehdokasta valittaessa. Muut esillä olevat nimet, Jacob Söderman ja Erkki Liikanen, eivät ole toistaiseksi saaneet tamperelaisia sosialidemokraatteja innostumaan.Tampereen työväenyhdistyksen johtokunta päätti maanantaina asettaa ulkoministeri Halosen ehdokkaakseen SDP:n jäsenäänestykseen puolueen presidenttiehdokkaasta. Tampereen sos.dem. toveriseuran johtokunta on puolestaan asettunut presidentti Ahtisaaren kannalle. Toveriseura on suurin Tampereen kaikkiaan 40:stä SDP:n perusjärjestöstä. Tähän mennessä kantaa ottaneet Tampereen demarijärjestöt ovat jakautuneet tasaisesti Halosen ja Ahtisaaren kannattajiin ja osa on asettanut ehdokkaakseen molemmat. Suuri osa yhdistyksistä ei ole vielä päättänyt asiasta. Myös Kuusankosken työväenyhdistys asetti tiistaina jäsenkokouksessaan Halosen presidenttiehdokkaakseen mahdolliseen esivaaliin.
IS kyseli puoluevaltuutetuiltaPresidentti Ahtisaari ja ulkoministeri Halonen ovat tasoissa sosialidemokraattien sisäisessä presidenttipelissä.Ilta-Sanomien demareiden puoluevaltuutetuille tekemän kyselyn mukaan sekä Ahtisaarella että Halosella on tukenaan ainakin 21 valtuutetun kannatus. Ilta-Sanomat tavoitti 55 puoluevaltuutettua 61:stä. Yksitoista puoluevaltuutettua ei osannut tai ei halunnut sanoa mieleistään presidenttiehdokasta. Entinen hallintoministeri Jouni Backman ja EU:n oikeusasiamies Jacob Söderman saivat kumpikin yhden äänen.
Halosen koneisto odottaaTarja Halosen nousu presidenttikeskusteluun on mielenkiintoinen ilmiö. Hänen tukijoukkojaan ei tunnut löytyvän mistään, mutta samalla ne ovat kaikkialla. Demarit eivät puhu julkisesti presidenttisuosikeistaan, mutta kulisseissa on mielipiteitä, jotka eivät suosi istuvaa presidenttiä.Moni Ahtisaaren kannattaja kuuluu pettyneen presidenttiin ja miettii parempaa vaihtoehtoa. Toisaalta puoluesuuntautunut väki koki Sorsan esivaalitappion myötä joutuneensa syrjäytetyksi Ahtisaaren kampanjassa ja hakee nyt revanssia. Halonen sopii molemmille. Yhteys Sorsaankin on jo 70-luvun perua. Lisäksi on vielä naiskysymys, joksi Halosen kannatus on selkeimmin puettu. Uosukaisen ja Rehnin esimerkkiä halutaan seurata myös demareissa, jotka ovat vihdoin löytäneet puuttuvan naisehdokkaansa. Moni on valmis helposti uskomaan, että ilman naisehdokasta ei seuraaviin presidentinvaaleihin ole menemistä. Demariäänestäjiin vetoaa myös Halosen vahva osaaminen ulkopolitiikan ohella sosiaalipolitiikassa. Ministerinuransa sosiaali- ja terveysministeriössä aloittanut Halonen tähdentääkin omalla verkkosivullaan, että "Sosialidemokratia on tasa-arvoa, välittämistä ja todellista kansainvälisyyttä" . Halosen puolesta työskentelevää kampanjaryhmää ei toistaiseksi löydy mistään. Jos hän kuitenkin esivaaliin lähtee, niin koneisto on käynnistystä vaille valmiina. Entisen SAK:n lakimiehen taustalla on vahvoja voimia Hakaniemenrannassa. Tukea on saatavilla ainakin SAK:sta, Helsingin piiristä ja Halosen omasta työväenyhdistyksestä.
Perustietoja Tarja Halosesta:
PETE PAKARINEN-STT |
POLITIIKKA -SIVULLE