 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Työnhakua toisista EU-maista helpotetaan
EU-maille ehdotetaan uusia sääntöjä työvoiman vapaasta liikkuvuudesta. Tavoite on helpottaa työntekijöiden, työnhakijoiden, harjoittelijoiden ja heidän perheittensä siirtymistä maasta toiseen.Toteutuessaan ehdotus asetuksen ja direktiivin muutoksista vaatisivat Suomessa laajoja muutoksia ulkomaalais-, sosiaaliturva-, työvoimapalvelu- ja opintotukilainsäädäntöön. Hallitus kirjelmöi ehdotuksesta eduskunnalle keskiviikkona. Ehdotuksen käsittely on EU:n toimielimissä vasta aluillaan, ja Suomessa sen vaikutuksia halutaan vielä selvittää tarkemmin työministeriössä. Mm. ulkomaisten työnhakijoiden oikeus kansallisiin työllisyystukiin arveluttaa. Ehdotus koskee palkattuja työntekijöitä ja heidän perheitään, mutta ei itsenäisiä ammatinharjoittajia tai henkilöitä, jotka eivät harjoita mitään taloudellista toimintaa. Perheenjäsenen käsitettä laajennetaan; mukaan lasketaan ylenevässä tai alenevassa polvessa kaikki työntekijän huollettavat, iästä riippumatta. Heillä olisi oikeus muuttaa työntekijän mukana vastaanottavaan jäsenvaltioon. Muutoksella halutaan helpottaa esimerkiksi perheen yli 21-vuotiaiden lasten mahdollisuutta seurata perhettään toiseen jäsenvaltioon. Jos vastaanottava maa tunnustaa omien kansalaistensa avoliitot, voisi myös aviopuolisoon rinnastettava kumppani seurata työntekijää. Perheenjäsenille pitäisi taata yhdenvertainen kohtelu niin verotuksen, työnteon, sosiaalietuuksien kuin koulutuksen osalta. Muutoksilla halutaan turvata perheenjäsenten oikeudet esimerkiksi avioeron yhteydessä.
Oleskella saisi kuusi kuukauttaUusi säännöstö helpottaisi työn hakemista toisesta jäsenmaasta. Työnhakijan olisi saatava oleskella toisessa maassa kuusi kuukautta työnhaussa, vaikka oleskelulupaa ei myönnettäisi.Oleskeluoikeus säilyisi vielä puolen vuoden jälkeen, jos hakija etsii aktiivisesti työtä ja jos hänellä on kohtuulliset mahdollisuudet saada työpaikka. Nykyisin työnhaun aikaraja on kolme kuukautta. Työtä hakevalla kansalaisella olisi oikeus samoihin työhönottotukiin kuin jäsenvaltion omilla kansalaisilla. Näin ollen toisesta EU-maasta tuleville työnhakijoille pitäisi järjestää työharjoittelua ja työllistämistukia kuten suomalaisillekin. - Tämä saattaisi mahdollistaa sen, että työtön voisi valita sen maan, jonka työllistämistukien piirissä hän haluaa olla, kirjelmässä todetaan.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE