Suomen hankalin kaivosjäteallas Pyhäsalmella

WWF huolissaan kaivosten jätealtaista - päästöjen pääsy luontoon ehkäistävä

WWF:n mukaan kaivosjätteiden varastointi maanpäällisiin altaisiin aiheuttaa suuren riskin. Altaista voi päästä myrkyllisiä aineksia pohjavesiin ja lisäksi altaiden padot saattavat murtua, jolloin haitallisia aineksia pääsee luontoon.

WWF julkisti alkuviikosta selvityksen, johon on koottu EU-maissa olevat metallikaivokset. Suomesta raportissa mainitaan yhdeksän kaivosta, joista kahdeksan on Outokummun.

Vaikka suomalaisaltaisiin ei ympäristöministeriön ylitarkastajan Sauli Viitasaaren mukaan liity merkittäviä ympäristöriskejä, ongelmia on.

Hapettuessaan jätealtaat alkavat tuottaa happoa, joka liuottaa rikastushiekasta haitallisia metalleja. Kaivoksen toiminnan aikana hapettuminen yritetään estää pitämällä jäte veden alla. Yksi pulma on, mitä tehdä, kun kaivos lopetetaan eikä altaiden ylläpitoa enää pidetä järkevänä.

Outokummun Pyhäsalmen kaivos on Viitasaaren mukaan Suomen pulmallisin kaivostapaus. Siellä on vanhat, isot, toistasataa hehtaaria laajat altaat.
- Altaiden tavara on happoa tuottavaa rikasta jätettä, jossa on paljon metalleja, Viitasaari sanoo.

Pyhäsalmen riskiä lisää se, että jäteallasalue sijaitsee kirkasvetisen sisävesijärven rannalla. Pyhäsalmen pulman ratkaisemiseksi tehdään kovasti töitä. Outokumpu vetää asiantuntijaryhmää, joka pohtii miten estää pitkäaikaiset ympäristöhaitat sillä alueella.

Viitasaaren mukaan Suomessa ei ole muita voimakkaasti happoa tuottavia kaivoksia kuin Pyhäsalmi.

Altaat patoturvallisuuden piirissä

Outokummun ympäristöjohtaja Matti Koponen ei näe suomalaiskaivosten jätteiden hoidossa sellaisia riskejä kuten ehkä muissa maissa on. Hän viittaa joidenkin maiden korkeisiin kaivosaltaisiin.

Vuosi sitten Espanjassa sattui paha onnettomuus, jossa kaivosaltaan reuna murtui ja viisi miljoonaa kuutiometriä myrkyllistä vettä pääsi luontoon. Myrkyllinen jäte tappoi elämiä ja saastutti maaperän pahasti.

Koposen mukaan espanjalaisaltaat saattavat olla satoja metrejä maanpinnan yläpuolella, jolloin valtaisia määriä pääsee luontoon, jos altaan reuna murtuu.
- Suomessa altaat on rakennettu laaksoihin ja notkelmiin ja altaiden korkeus on korkeintaan kaksi metriä, Koponen sanoo.

Viitasaari ympäristöministeriöstä katsoo, että Suomessakin mm. Pyhäsalmella ja Hiturassa on "aika korkeat altaat".

Koponen korostaa, että suomalaisaltaat ovat jatkuvassa valvonnassa. Korkeammat altaat, joihin on rakennettu patoja, kuuluvat lisäksi patoturvallisuuslain piiriin.
- Esimerkiksi patoturvallisuutta ei monessakaan maassa valvota yhtä tiukasti kuin Suomessa, Koponen sanoo.

Viidellä kaivoksella allasalueita

WWF:n raportissa mainitut kaivokset ovat Kemi, Pyhäsalmi, Enonkoski, Hitura, Vammala, Saattopora, Orivesi, Mullikkoräme ja Pahtavaara. Viimeksimainittua lukuunottamatta kaikki ovat Outokummun. Kaivoksista viidellä on WWF:n jäljittämiä jätealtaita.

Enonkosken kaivoksen Outokumpu hiljattain lopetti. Enonkosken jäteaineksessa oli Koposen mukaan suhteellisen paljon rikkipitoisia aineksia ja sen lopettaminen aiheutti päänvaivaa. Ratkaisu kuitenkin löytyi.

- Altaat kuivattiin, pintavesille rakennettiin omat kanavat ja pinta peitettiin vesitiiviillä kerroksilla. Lisäksi alue maisemoitiin, Koponen sanoo.

Espanjassa, jonka kaivokset ja jätealtaat WWF seikkaperäisemmin tutki, louhintaan moninkertaisesti enemmän kuin Suomessa.

Koposen mukaan Suomessa louhitaan vuodessa kolme miljoonaa tonnia metallimalmia. Kaikkien kaivosten louhinta on yhteensä noin 30 miljoonaa tonnia.
- Se on yhden keskikokoisen espanjalaisen kaivoksen vuosituotanto, Koponen sanoo.

Säännöksiä tiukennettava

WWF vaatii EU:ta selvittämään, miten paljon EU:n jäsenmaissa on riskialttiita metallijätealtaita. Viitasaaren mukaan komissio pyysi jo viime vuonna metallikaivosaltaista selvityksen. Suomi on oman kansallisen raporttinsa jo pääosin tehnyt, mutta sitä ei vielä ole toimitettu komissiolle.

Komissioselvityksen yhteydessä ympäristöministeriö kartoitti, mitä ongelmia kaivosten jätealtaisiin liittyy. Mitään dramaattista selvitys ei Viitasaaren mukaan paljastanut.

Suomen viime vuosien pulmallisin tapaus Viitasalon mukaan on Outokummun sinkkitehdas Kokkolassa, vaikkei se kaivosallas olekaan. Kokkolan tehtaan altaista vuoti pohjaveden kautta metalliaineksia luonnon kiertoon. Viranomaiset määräsivät, että Kokkolan altaisiin piti tehdä eristysseinä ja se on nyt rakenteilla.

WWF edellyttää, että kaivosjätealtaita koskevia määräyksiä tiukennetaan ympäristövaatimusten osalta.

STT-IA
23.4.1999