Tulevaisuuden visioita elintarviketuotannosta:
Geenimuunneltujen lajien viljely yleistyy Euroopassakin
Maatalous teollistuu, elintarviketuotanto yhdenmukaistuu ja geenimuunnellut tuotteet kuuluvat vastustuksesta huolimatta maatalouden ja elintarviketuotannon arkeen.Nämä tulevaisuuden näkymät kuultiin tiistaina Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan 75-vuotisjuhlaseminaarissa.
Saksalaista biotekniikka-alan yritystä edustava tohtori Erich Sanwald arvioi seminaarissa, että geenimuunneltujen kasvien viljely yleistyy Euroopassakin huolimatta esimerkiksi "terminaattorigeenin" aiheuttamasta kohusta.
Geenimuunneltuja lajeja viljellään Yhdysvalloissa yhteensä jo 23 miljoonan hehtaarin suuruisella alueella, mikä on kaksi kertaa Saksan viljelyssä olevaa maatalousmaata suurempi ala, Sanwald huomautti. Hänen edustamansa yritys, Hoechst Schering AgrEvo, on tunnettu muun muassa maatalouskemikaalien valmistajana.
Sanwald ennusti seminaarissa, että maatalouden harjoittaminen on tulevaisuudessa yhä tiiviimmin sidoksissa teolliseen elintarviketuotantoon.
Hänen visioissaan viljelijä yhdistyy niin lujasti osaksi elintarviketeollisuutta, ettei nykyisiä maatalousministeriöitä ja niihin liittyviä instituutioita juuri enää tarvita parinkymmenen vuoden kuluttua. Alan valvontaan tarvitaan tulevaisuudessa toisenlaisia elimiä.
Elintarviketeollisuus keskittyy puolestaan tuottamaan standardoitua ruokaa, jonka raaka-aineen tuottajat joutuvat sitoutumaan teollisuuden asettamiin tarkkoihin tuotantovaatimuksiin. Sanwald nimitti elintarviketuotannon yhdenmukaistumissuuntausta "macdonaldsoitumiseksi".
Toisaalta tulevaisuuden elintarviketuotantoa etenkin Euroopassa ja Yhdysvalloissa leimaa ns. terveysruoan kasvava kysyntä. Tämä suuntaus edellyttää sellaisten hedelmien, vihannesten ja viljojen tuotantoa, joissa on runsaasti vitamiineja ja kuituja, mutta vähän tai ei lainkaan torjunta-aineita ja nitraatteja.
Ruokaa koskevien terveysväittämien kaaoksessa tieteen tehtävänä on opastaa kuluttajaa, korosti puolestaan amerikkalainen esitelmöitsijä, emeritusprofessori Marcus Karel.
"Metsäntutkimuslaitos Viikkiin"
Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä (sit.) sivusi puheessaan elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyviä kriisejä, joilta Suomikaan ei ole välttynyt. Ministerin mielestä tuotteiden laadun turvaavan valvonnan on oltava niin aukoton, että ongelmat huomataan ajoissa.
- Erityisesti on syytä korostaa elintarviketeollisuuden ja kaupan osuutta laadun takaajina. Tiloilla tehty työ valuu hukkaan, jos jalostajat ja kauppiaat eivät ymmärrä laadukkaan tuotteen arvoa ja pysty takaamaan laadun säilymistä kuluttajille asti, Hemilä sanoi.
Tiedekunnan juhlaseminaarin avannut kansleri Risto Ihamuotila sisällytti puheeseensa ehdotuksen Metsäntutkimuslaitoksen siirtämisestä Helsingin Viikkiin, jonne tiedekunnan laitokset ovat keskittyneet.
Metsäntutkimuksen sijoittaminen Viikissä jo olevaan biotieteiden keskukseen voisi Ihamuotilan mielestä olla piristysruiske alalle, jossa tulevaisuudessa tarvitaan paitsi teknologista ja taloudellista, myös ekologista, sosiaalista ja kulttuurista osaamista.
STT-MH
24.9.1999
