Heinonen: Rautatiekilpailun avaamisesta ei päätöksiä vielä tänä syksynä
Suomi vauhdittaisi rautateiden kilpailua Euroopassa
Suomi yrittää vauhdittaa rautateiden kilpailua Euroopan unionissa. Tavoitteena on avata kilpailu asteittain, eriyttää rataverkko ja liikennöitsijät toisistaan sekä sopia hinnoittelusta, jolla rautatiet tarjotaan yritysten käyttöön. Samalla pyrittäisiin sopimaan siitä, miten rautatieverkon haltijaa verotetaan.Esityksen taustalla on eräänlainen Suomen malli, sillä Suomessa rataverkon hallinnasta huolehtii ratahallintokeskus itsenäisenä yksikkönä. EU:n komission nykyinen direktiivi edellyttää vain, että liikennöitsijä ja radan haltija ovat erillisiä tulosyksikköjä.
Suomi on alunperin esittänyt, että oikeus kuljettaa tavaroita rautateillä toisen maan läpi alkaisi kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Kolmen vuoden kuluttua yritykset voisivat aloittaa kansainvälisen tavaraliikenteen eli maasta maahan kuljettamisen.
Jäsenmaille on ehdotettu mahdollisuutta myös kolmen vuoden siirtymään, mutta rajansa sulkeneiden valtioiden rautatieyhtiöt eivät saisi tänä aikana liikennöidä kilpailun avanneissa maissa.
Paketin läpivienti on vaikeaa, sillä Ranskan johtama rintama mukaanlukien Belgia vastustaa ajatusta. Heidän keskeinen vasta-argumenttinsa on työpaikkojen menettämisen pelko.
Ranska on keskeinen kauttakulkumaa ja on pysynyt toistaiseksi taipumattomana. Saksa yritti EU-puheenjohtajana hakea asiassa tuloksetta kompromissia.
Suomalaiset EU-virkamiehet ovat varautuneet
siihen, että alkuperäistä esitystä hiotaan.
- Asteittaisen avautumisen vuosien määrät ovat
yksityiskohtia, joista vielä neuvotellaan pitkään,
arvioi Brysselissä työskentelevä
suomalaisdiplomaatti.
Suomen lähtökohta on se, että kilpailusta voidaan sopia vain yhdessä jäsenmaiden kesken. Hiottavana ovat myös periaatteet, joiden perusteella liikennöitsijät rautateille valitaan. Sen pohjana on kansallinen hyväksyntä.
Jyrkkä lasku
Suomi perustelee kilpailun painottamista rautateiden käytön jyrkällä laskulla. Kuljetukset ovat yhä enemmän siirtyneet maanteille.
Vuonna 1970 kiskoilla oli 32 prosenttia tavarakuljetuksista, mutta viime vuonna enää 14,5 prosenttia. Käytön ennakoidaan edelleen laskevan. Matkustajaliikenteestä rautateiden osuus on vain 7-8 prosenttia.
Suomi painottaa lisäksi, että maantieliikenteen kasvu lisää ruuhkia ja ympäristöongelmia sekä vähentää liikenteen turvallisuutta.
Rautatiet ovat esillä tällä ja ensi viikolla Coreperissa eli EU-maiden pysyvien edustajien kesken Brysselissä. Suomi toivoo yhteistä kantaa lokakuun liikenneministerien kokoukseen ja ratkaisua joulukuun EU-huippukokouksessa Helsingissä.
Heinonen: Ei päätöksiä vielä tänä syksynä
Päätöksiä Suomen rautatieliikenteen mahdollisesta avaamisesta kilpailulle ei tehdä vielä tämän syksyn aikana.
Liikenneministeri Olli-Pekka Heinosen mukaan ratkaisut on tarkoituksenmukaista siirtää EU-puheenjohtajakauden jälkeiseen aikaan, koska rataliikenteen tilanne myös koko EU:n tasolla on selkiintymätön. EU:ssa on parhaillaan käsittelyssä useita direktiiviehdotuksia, joilla pyritään luomaan edellytykset usean rautatieyhtiön toiminnalle samalla rataverkolla.
- Suomen tavoitteena on saavuttaa yhteisymmärrys direktiiviehdotuksista sekä vaiheittaisesta kilpailun avaamisesta vielä oman puheenjohtajakautensa aikana, Heinonen sanoi Espoossa keskiviikkona.
Suomen puheenjohtajakausi päättyy vuodenvaihteessa. Rataliikenteen kilpailutusta on selvitetty liikenneministeriössä jo pitkään.
Viimeksi asiaa pohtinut työryhmä jätti keväällä ehdotuksen, jonka mukaan kilpailua avattaisiin tavaraliikenteessä ja pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä, mutta kaukoliikenteen henkilöjunat ja Venäjälle suuntautuva liikenne jäisivät yhä VR:n yksinoikeudeksi.
Ehdotus on saanut ristiriitaisen vastaanoton. VR on ollut huolissaan "kerman kuorinnasta", jossa kilpailevia yrityksiä ilmaantuisi vain kannattavimmille rataosuuksille. Se voisi pakottaa myös VR:n karsimaan heikommin kannattavia palveluja.
Heinonen myönsi, että vaikka kilpailun avaamista
on useimmissa lausunnoissa pidetty hyvänä,
ehdotuksia on toisaalta myös arvosteltu tiukasti.
- Erityisesti rautateiden henkilöstöjärjestöt ovat
suhtautuneet kielteisesti kilpailun avaamiseen,
hän sanoi.
Liikenneministeri huomautti, että kilpailun syntyminen riippuisi merkittävästi siitä, miten kilpailuedellytykset järjestetään.
- Markkinoille tulon kustannukset ovat rautatieliikenteessä korkeat. Muun muassa investoinnit liikennekalustoon ovat kalliita. Jotta kilpailua rautateille syntyisi, on lisäksi päätettävä esimerkiksi varikko- ja huoltotilojen käytöstä. Näitä asioita ei ratkaista pääsääntöisesti lainsäädännöllä, vaan osapuolten välisillä neuvotteluilla, Heinonen sanoi.
STT-IA
24.9.1999
