Ruotsin budjetti antaa veronalennuksia ja rahaa kouluille
Ruotsin talouskriisi on ohi ja valoisat ajat koittavat, ilmenee sosiaalidemokraattisen
hallituksen maanantaina julkistamasta ensi vuoden budjetista. Sosiaalidemokraatit toivovat, että hyvät ajat vahvistavat myös puoluetta poliittisesti.
Etusija budjetissa annetaan sairaanhoidon,
koulujen ja vanhustenhoidon kohentamiselle.
Mutta myös valtionvelkaa pienennetään
tuntuvasti.
Hallitukselle on tärkeintä, että työllisyys kasvaa
ja työttömyys vähenee. Tilanne tuskin paranee
kuitenkaan niin pian, että hallitus pystyisi
lunastamaan lupauksensa vain neljän prosentin
avoimesta työttömyydestä ensi vuonna.
Muutama
vuosi sitten työttömyys oli kaksinkertainen ja
korkeampikin, jos mukaan luetaan
piilotyöttömyys.
Ruotsin bruttokansantuote kasvaa ensi vuonna
kolme prosenttia. Tänä vuonna kasvu on 3,6
prosenttia. Seuraavina vuosina odotetaan parin
prosentin kasvua.
Valtion velkaa lyhennetään
Hyvä talous sallii suuren valtionvelan
lyhentämisen. Valtionvelan osuus
bruttokansantuotteesta putoaa alle 60 prosentin
jo ensi vuonna. Vuonna 1994 valtionvelan osuus
oli 76,5 prosenttia.
Valtiovarainministeri Bosse Ringholm oli enemmän
kuin tyytyväinen, kun hän esitteli ensimmäisen
budjettinsa. Hän tuli tehtävään keväällä, kun Erik
Åsbrink erosi vastalauseena pääministeri Göran
Perssonin toiminnalle.
Kriisivuosina ruotsalaiset saivat tuta
sairaanhoidon, koulujen ja vanhustenhuollon
menojen supistukset. Nyt osa rahoista menee
takaisin noille kovia kokeneille aloille.
Valoisa Ruotsi-kuva on kuitenkin uhattuna, jos
tulevat keskitetyt palkkaneuvottelut antavat liian
hyvän tuloksen eli jos palkkoja korotetaan niin
paljon, että inflaatio saa vauhtia. Siinä
tapauksessa hallitus uhkaa perua ne
veronalennukset, jotka budjetissa luvataan.
Ringholm sanoi maanantaina olettavansa, että
työmarkkinaosapuolet ovat nyt riittävän kypsiä
oivaltamaan, että ne vain menettävät inflaationa,
jos palkankoroukset ovat liian suuria.
Devalvaatio ei enää käy
1970- ja 1980-luvuilla ruotsalaisten tulot
kasvoivat selvästi. Inflaatio oli kuvassa mukana,
mutta Ruotsin kilpailukykyä puolustettiin
devalvaatioiden avulla.
Nyt tuo keino ei enää
toimi, sillä Ruotsin valuutta on sidottu muihin
valuuttoihin ja Ruotsin kruunu on jo paljon
heikompi kuin muut valuutat.
Palkansaajat odottavat, että heille vihdoinkin
korvattaisiin kaikki se kurjuus, jota he saivat
kestää kriisivuosina.
Ruotsin talous saneerattiin julkisten menojen
kovilla leikkauksilla. Ne toteutti ensisijassa Göran
Persson, ensin valtiovarainministerinä ja sitten
pääministerinä.
Persson sai monia vihollisia toimintansa vuoksi ja
puolueen kannatus on laskenut. Se johti
vaalitappioon vuosi sitten. Tuolloin puolue sai
ennätysalhaisen äänimäärän: 36,4 prosenttia
äänistä.
Ympäristöpuolue ja vasemmistopuolue ovat
toimineet vaalien jälkeen sosiaalidemokraattien
tukipuolueina. Puolueiden budjettineuvottelut
olivat kovat.
Erimielisyyksiä oli mm.
veronalennuksista ja siitä, kuinka paljon
ylijäämää on annettava takaisin kansalle ja
kuinka paljon valtionvelkaa on pienennettävä.
Persson on halunnut asettaa etusijalle
valtionvelan maksamisen.
STT-MH
24.9.1999
Ulkomaat -sivulle
|