 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Opetushallitus: Ammattiopetusta uhkaa opettajapula
Ammattikoulutusta uhkaa jo lähivuosina opettajapula, ellei ammattioppilaitosten opettajien koulutusta lisätä merkittävästi. Kolmannes ammattioppilaitosten opettajista nimittäin on jo yli 50-vuotiaita. Eniten yli 50-vuotiaita opettajia työskentelee tekniikan ja liikenteen opetuksessa.Tieto on opetushallituksen ja opetusministeriön julkistamasta selvityksestä, jossa on tutkittu yli 12 000 ammattioppilaitoksen opettajan työtilannetta sekä ikää ja pätevyyttä. Selvityksen tavoitteena on ennakoida, miten ammatillista koulutusta tulisi kehittää seuraavalla vuosikymmenellä. - On hyvä, että korkeakoulutettujen osuutta pyritään nostamaan 60 prosenttiin ikäluokasta, mutta samalla myös suorittaviin ammatteihin täytyy kouluttaa väkeä, opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala muistuttaa. Sarjala kertoo, että vuoteen 2010 mennessä yli 800 000 työntekijää siirtyy pois työelämästä. Heistä useimmat työskentelevät aloilla, joissa tarvitaan toisen asteen ammattikoulutusta. Eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaa opettajapulaa pahentaa vielä ikääntyvien opettajien halukkuus siirtyä osa-aikaiseen työhön, Sarjala kertoo. Sarjala pitää oikean suuntaisena opetusministeriön päätöstä lisätä ammattikoulutusta antavien opettajien koulutuspaikkoja ammattikorkeakouluissa, mutta lisäyksen riittävyys vaihtelee aloittain. Pahimpia pullonkauloja ovat koulujen kotitalousopettajien koulutus ja ruotsin ja englannin kielten sekä matematiikan ja luonnontieteiden opetus, joihin ei tahdo riittää oppilaita.
Opetusala ei enää houkutteleArmi Mikkola Helsingin yliopistosta kertoo, että yliopistolla pyritään lisäämään kotitalousopettajien koulutusta, mutta sen ohella tarvitaan jo työssä olevien opettajien jatkokoulutusta.Samaa järjestelyä Sarjala pitää oikeana muillekin aloille. Kysymykseen siitä, tarvitseeko esimerkiksi kotitalousopettaja korkeakoulututkintoa, Sarjala vastaa, että on Suomelle kunnia-asia, että opettajina työskentelee korkeasti koulutettuja ihmisiä.
Sarjala pitää matemaattisten aineiden epäsuosiota hälyttävänä yhteiskunnan koulutustarpeen kannalta. Mikkola kertoo, että myös lastentarhan- ja luokanopettajiksi pyrkivien määrät ovat laskeneet vuodesta 1996 alkaen, vaikka siihen saakka aineet ovat olleet suosittuja. - Seuraammeko muita pohjoismaita, joissa opettajan ammatti ei ole niin haluttu kuin Suomessa, Sarjala kysyy.
Korkeakoulututkinto vain joka kolmannellaMääräaikaisissa työsuhteissa työskentelee ammattiopetuksessa kolmannes opettajista. Myös yleissivistävissä kouluissa, kuten peruskouluissa tuntiopettajien ja määräaikaisten määrä on kasvanut 1990-luvulla.Korkeampi korkeakoulututkinto on vain kolmasosalla ammatillisen koulutuksen opettajista. Neljännekseltä puuttuu muodollinen pätevyys opettajan ammattiin. Koulutustaso muuttuu Sarjalan mukaan kymmenessä vuodessa rajusti. Naisten koulutustaso on jo nyt kääntynyt kasvuun. Naisista korkeakoulututkinto on 38,6 prosentilla, miehistä vain 21,6 prosentilla. Suuri osa opettajista on myös lisäkoulutuksessa, jossa korkeakoulututkinnon saaminen on yksi suosituimmista päämääristä.
STT-IKK
|
AJASSA -SIVULLE