Turkulaisen tunnistama, suomalaisen ymmärtämä
Kui, sanos Aku - murrebuumin uusin todiste
- Mää vaan pääti, ett Ankkalinnas puhuta simmost murret, minkä kemiallinen kaava o: Nummenpakan kaupunkiosan Kurala-nimisen taajaman kiäli viis- ja kuuskymmentluvul + hiuka nykyaja kotkotuksi + jonku verra vanhemppi turkulaissi sanoi + aika pal inhimillist epälookisuut, määrittelee tuoreen murre-Akun turuntaja V-P Lehto albumin esipuheessa.Riemastuttavassa lopputuloksessa "erest ja takka" soljuu Akulta kuin turkulaisilta ikään. Vain heille ei torstaina myyntiin tulevaa albumia silti tehty.
Toimituspäällikkö Paula Antila Helsinki Media Sarjakuvista kertoo kirjasen naurattaneen myös ei-turkulaisia tekijöitä, joten markkinarakoa uskotaan olevan myös muunmurteisten parissa.
- Tämä on tehty sellaiseksi, että suomalaisetkin sitä ymmärtävät, mutta silti turkulaiset sen tunnistavat.
Lukemisen helpottamiseksi albumiin on liitetty Turun murteen lyhyt oppimäärä, jossa esimerkiksi pankrotti on selvennetty konkurssiksi ja protkottaminen nalkuttamiseksi.
Kui, sanos Aku - Kaikkest paremppi Ankka-jutui Turu murttel -albumin murreasun tarkistivat emeritusprofessorit Mauno Koski ja Kalevi Wiik. Laulajana, säveltäjänä ja sanoittajana tunnettu Lehto valittiin turuntajaksi käännöskilpailun perusteella alkukesällä.
Murteella monia muotoja
Turkulais-Akun otaksutaan herättävän keskustelua murreasiantuntijoiden ja eritoten turkulaisten keskuudessa.
Taistelu viimeisestä silauksesta oli kovaa jo työryhmän sisällä, kun Lehdon itäturkulaiseen näkemykseen pohjautuva käännös ei aina miellyttänyt lännemmästä kotoisin olevan Wiikin korvaa.
Wiikistä uutuus on piristysruiske koko murreharrastukselle, joskin kehitys on ollut myönteistä jo vuosia.
Helsinki Media Sarjakuvat kustansi vuonna 1997 Suomen ensimmäisen murresarjakuvan, savolaisen Opeliksin Orjalaevan, ja vuonna 1998 pohjalaisen Isoon taloon Ankan.
Seuraavaksi on luvassa "stadin slangia", edelleen Carl Barksin klassikkotarinoissa pitäytyen. Alkujaan murresarjakuvainto virisi Saksassa 1990-luvun alussa.
STT-IA
26.11.1999
