MediaPlus käyntiin vuonna 2001
EU-maat tukevat taitelijoiden vapaata liikkuvuutta
EU-maat haluavat helpottaa taiteilijoiden ja muiden kulttuurin ammattilaisten liikkumista työn merkeissä jäsenvaltiosta toiseen. Tämän katsotaan paitsi rikastuttavan kulttuurielämää, myös luovan uusia työpaikkoja.Tiistaina Brysselissä kokoontuneet EU-maiden kulttuuriministerit pyysivät EU:n komissiota tekemään selvityksen taiteilijoiden liikkuvuuden rajoitteista ja niiden poistamisesta.
Tällä hetkellä erilaiset oikeudelliset ja hallinnolliset koukerot tekevät taiteilijoille hankalaksi harjoittaa ammattiaan yli EU-maiden rajojen.
- Kulttuuri kuuluu EU:ssa nopeimmin kasvaviin aloihin, joten taiteilijoiden liikkumisen parantamisella on merkittäviä työllistäviä vaikutuksia, EU:n puheenjohtajamaan edustajana ministerineuvostoa johtanut kulttuuriministeri Suvi Lindén (kok.) totesi.
Suomen kansallista valtuuskuntaa johtanut ylijohtaja Kalevi Kivistö Opetusministeriöstä painotti, että selvityksen täytyy perustua kulttuurialan toimijoiden kuulemiseen, koska vapaan liikkuvuuden esteet voivat vaihdella huomattavasti ammattikunnasta riippuen.
- Toivon, että komissio käynnistää selvitystyön viipymättä ja että jäsenmaat antavat työlle kaiken tukensa. Ilman jäsenmailta saatavia tietoja ei selvitystä voi laatia, Kivistö sanoi ja ehdotti jäsenmaiden asiantuntijoista koostuvaa tukiverkostoa selvityksen laatijoiden avuksi.
- Jäsenmailla tulee olemaan keskeinen rooli esteiden raivaamisessa - kuuluuhan huomattava osa esteistä läheisyysperiaatteen mukaisesti jäsenmaiden toimivaltaan.
Kivistö ehdotti, että samalla selvitettäisiin minkälainen status ulkomailla työskentelemisellä on kulttuurialalla, ja millaisia ongelmia paluumuuttoon ja uudelleensijoittumiseen kotimaan työmarkkinoille sisältyy.
Kulttuuriteollisuutta edistettävä
Kulttuurineuvosto hyväksyi tiistaina päätelmät, joissa se pyytää komissiota ottamaan kulttuuriteollisuuden huomioon yhteisön nykyisissä ja tulevissa ohjelmissa ja etenkin työllisyyteen liittyvissä toimissa.
Kulttuuriministerit keskustelivat aiheesta Suomen aloitteesta. Aihe oli ensimmäisen kerran esillä heinäkuussa kulttuuri- ja av-ministerien epävirallisessa kokouksessa Savonlinnassa.
Suomi haluaa huomiota kulttuuriteollisuudelle sen lupaavien työllisyysnäkymien vuoksi. Kulttuuriteollisuuden merkitys sisällöntuottajana vahvistuu teknologian kehityksen ja uusien jakelukanavien myötä.
- Nykyinen viestintäteknologia mahdollistaa jo jakelukanavat ja vuorovaikutteisen vastaanottamisen internetin kautta. Kulttuuriteollisuuden haasteena on kehittää sisältöjä, sanoi Kivistö Suomen puheenvuorossa.
- Lähitulevaisuudessa viestintävälineet välittävät "culture-on-demand" -palveluja, joita luodaan yhdistämällä kulttuuri, koulutus, teknologia ja markkinointi.
Kivistö painotti eurooppalaisen kulttuuriteollisuuden tarvitsevan kriittisen massan ja riittävän maantieteellisen levikin pitääkseen yleisönsä ja saavuttaakseen uusia markkinoita amerikkalaisen paineen alla.
Päätelmissä toivotaan, että myös jäsenmaat kannustaisivat julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä kulttuuriteollisuuden edistämiseksi sekä pohtisivat alan roolia kansallisissa työllisyyssuunnitelmissaan.
MediaPlus käyntiin vuonna 2001
EU-komissaari Viviane Reding esitteli kulttuuriministereille komission audiovisuaalisen politiikan suuntaviivoja ja tulevan MediaPlus -ohjelman suunnitelmia.
MediaPlus perustuu osittain nykyiseen Media II -ohjelmaan, mutta on laajempi ja ottaa huomioon teknologisen kehityksen. Kun Media II sisältää av-alan koulutuksen, kehittelyn ja jakelun.
MediaPlussaa on hiottu vastaamaan paremmin myös multimedian, Internetin ja muun uusimman teknologian haasteisiin. MediaPlussaan kaavaillaan myös pilottihankkeita.
Tiistaisessa kulttuurineuvostossa muutamat maat korostivat, että uuden teknologian kaudella tilanne on olennaisesti vaativampi ja että rahoituksen pitäisi olla uusien vaatimusten mukainen.
Media II -ohjelma on voimassa vielä ensi vuoden, ja MediaPlussan on tarkoitus käynnistyä 2001. Esityksensä komissio antaa joulukuussa.
Seuraava EU-puheenjohtaja, Portugali aikoo viedä asiaa aktiivisesti eteenpäin saadakseen neuvoston yhteisen kannan sen kaudella. Silloin päätös voitaisiin tehdä Ranskan kaudella vuoden 2000 jälkipuoliskolla.
IA
26.11.1999
