Helsinki hyväksyi eduskunnan lisärakennuksen
Helsinki hyväksyi kiistellyn eduskunnan lisärakennuksen keskiviikkona.Kaupunginvaltuusto siunasi ns. Pikkuparlamentin alueen asemakaavan äänin 51-30. Asian palauttaminen uudelleen valmisteltavaksi hylättiin lähes samoin numeroin, 53-30.
Eduskunnan lisätilojen tarvetta on perusteltu ennen kaikkea kansanedustajien saamilla avustajilla, jotka tarvitsevat työtiloja.
Rakennuksen hinnaksi arvioitiin pari vuotta sitten 214 miljoonaa markkaa veroineen. Kansanedustajien tuolloin ulkopuolisella konsulttiyhtiöllä teettämän selvityksen mukaan uusi talo tulee halvemmaksi kuin lähiseudun vanhojen talojen korjaaminen eduskunnan tarpeisiin.
Asemakaava menee seuraavaksi ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Ministeriön päätöksestä voi vielä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Kiistelty rakennus
Äänestyksissä kaatuivat Hannele Luukkaisen (vihr.) ehdotus kaavan hylkäämisestä ja Suzan Ikävalkon (vihr.) palautusehdotus.
Juuri vihreät vastustivat valtuustossa tiukimmin lisärakennusta. He haluaisivat ydinkeskustaan kaupunkilaisille avoimia tiloja.
Kookkaan lisärakennuksen pystyttäminen keskeiselle paikalle on kirvoittanut äänekkäitä mielipiteitä puolesta ja vastaan siitä lähtien, kun eduskunnan suunnitelma aikoinaan tuli julkisuuteen.
Pikkuparlamentin asemakaavan muutoksesta jätettiin matkan varrella useita muistutuksia, joissa vaadittiin alueen säilyttämistä puistona. Töölö-seuran, Helsingin kaupunkisuunnitteluseuran, Helsinki-seuran ja kahden asuntoyhtiön jättämät muistutukset eivät kuitenkaan johtaneet muutoksiin suunnitelmissa.
Esisopimus tehty
Helsinki on tehnyt valtion kanssa esisopimuksen Pikkuparlamentin tontin luovuttamisesta valtiolle. Kaavamerkinnällä on pyritty varmistamaan, ettei valtio rakenna tontille muuta kuin eduskunnan lisärakennuksen. Nyt hyväksytyssä asemakaavassa lisärakennuksen tontti on varattu hallinto- ja virastorakennuksille.
Valtion kiinteistölaitos olisi halunnut tontin piirustuksiin liike- ja toimistorakennusten korttelialueena, mutta Helsinki ei tähän suostunut. Suurpiirteisempi kaavamerkintä olisi mahdollistanut ainakin periaatteessa myös muun rakentamisen.
Helsinki perusteli ratkaisuaan sillä, että kortteli sijaitsee poikkeuksellisen keskeisellä ja arvokkaalla paikalla. Kaavamerkinnän muuttaminen vaatisi kaupungin päätösprosessin läpikäymistä uuteen valtuuston päätökseen saakka.
Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Minerva Krohn pelkää tätä silti.
- En usko, että minkään tulevan valtuuston kantti kestää panna vastaan, jos eduskunta keksii itselleen lisää tilantarpeita ennen lopullista rakentamispäätöstään, Krohn sanoo.
STT-MH
26.11.1999
