EU:n komissio uskoo kohenevaan talouskehitykseen
EU-maiden talouskehityksessä tapahtui viime kesänä käänne parempaan. Suhdanteet kehittyvät myönteisesti myös ensi ja sitä seuraavana vuonna, arvioi EU:n komissio keskiviikkona julkistamassaan talouskatsauksessa.Komissio ennustaa EU:n kokonaistuotannon karttuvan vuosina 2000 ja 2001 kolmen prosentin vauhtia. Yhdentoista euroalueen maan kasvuksi komissio arvioi 2,9 prosenttia. Lukuja on korjattu aavistuksen verran ylöspäin viime kevään ennusteesta.
Tänä vuonna EU:n talouskasvu jää komission mukaan 2,1 prosenttiin, koska maailmantalouden epävarmuudet hidastivat alkuvuonna vauhtia. Nyt kun maailmantalous on vahvemmalla pohjalla, EU-maiden parantuneet vientinäkymät lisäävät optimismia, joka heijastuu myönteisesti myös kotimaiseen kysyntään.
Inflaation komissio uskoo pysyvän vuosina 2000 ja 2001 alle kahdessa prosentissa eli Euroopan keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaisena. Viimeaikaisen öljyn hinnan rajun nousun komissio ei katso ratkaisevasti lisäävän inflaatiopaineita.
Myönteinen talouskehitys auttaa komission mukaan lieventämään työttömyyttä, joka on edelleen EU-maissa polttava ongelma. Ennusteen mukaan EU:n työttömyysaste laskee vuonna 2001 kahdeksaan prosenttiin kuluvan vuoden runsaan yhdeksän prosentin tasolta.
Suomessa työllisyyskehitys on ollut viime aikoina ripeämpää kuin EU:ssa keskimäärin, mutta komission mukaan vauhti hidastuu jatkossa lähelle EU:n keskiarvoa.
EKP:n koronnosto tukee kehitystä
EU:n talouskomissaarin Pedro Solbesin mielestä Euroopan keskuspankin marraskuun alussa tekemä puolen prosenttiyksikön koronnosto tukee myönteistä talouskehitystä.
- EKP:n päätös estää inflaatiopaineiden muodostumista, Solbes totesi tiedotustilaisuudessa esitellessään talouskatsausta.
Kaiken kaikkiaan Solbes katsoo nykyolosuhteiden antavan hyvän mahdollisuuden vahvan, työllisyyttä tukevan kasvun jatkumiselle. Komission ennusteessa todetaankin, että riskit ovat pikemminkin ennustettua paremman kuin huonomman talouskasvun suuntaan. Näin ollen ei ole mahdotonta, että kahtena seuraavana vuonna nähdään jopa selvästi yli kolmen prosentin kasvulukuja.
Uhkina myönteiselle kehitykselle komissio nostaa esiin talousviisaiden tutut pelonaiheet: Yhdysvaltain ennätyspitkän taloudellisen menestyksen kääntymisen romahdukseksi sekä palkkamaltin pettämisen EU-maissa.
- EU-maat näyttävät saavuttavan tänä vuonna julkista taloutta koskevat tavoitteensa. Nykyisessä hyvässä tilanteessa ne voivat pyrkiä entistä kunnianhimoisempaan julkisen talouden tasapainottamiseen, Solbes arvioi.
Komissio laskee EU:n julkisen talouden alijäämän supistuvan tänä vuonna noin yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. EU-maat ovat sitoutuneet kasvu- ja vakaussopimuksessa painamaan julkisen taloutensa tasapainoon tai ylijäämäiseksi keskipitkällä aikavälillä.
Komission mukaan lähelle tasapainoa voidaan päästä EU:ssa kokonaisuutena vuonna 2001, joskin euroalueella tavoite jää uupumaan. Maakohtaiset erot ovat suuria, sillä Suomelle komissio povaa yli neljän prosentin ylijäämää ja Itävallalle yli kahden prosentin alijäämää vuonna 2001.
Solbes korosti, että EU-maiden julkisten talouksien tulee olla kestävällä pohjalla, koska väestön ikääntyminen luo tulevina vuosina suuria paineita eläkkeisiin ja terveydenhuoltoon.
Maakohtaiset erot supistumassa
EU-maiden viimeaikaisessa talouskehityksessä voidaan havaita huomattavia eroja. Suomen kaltaisissa pienissä reunamaissa kasvuvauhti on ollut selvästi rivakampaa kuin suurissa keskusmaissa.
Tänä vuonna kituisimmin kasvavat Britannia, Saksa ja Italia, joissa kokonaistuotanto karttuu alle kaksi prosenttia. Ranska sijoittuu keskikastiin 2,5 prosentin kasvullaan. Vahvinta eli yli kolmen prosentin kasvua nähdään Suomessa ja useissa EU:n pienemmissä maissa.
Mittavat kasvuerot aiheuttavat ongelmia, etenkin kun yhteisvaluutta eurossa mukana olevilla mailla ei ole enää omaa rahapolitiikkaa.
Euroopan keskuspankin korkopäätökset sanelee käytännössä Saksan ja Ranskan kaltaisten suurten maiden tilanne, joten Suomen kaltaiset pienet maat voivat joutua hankalaan paikkaan, jos niiden suhdannekierto on paljon suuria maita jäljessä tai edellä.
Komissio odottaa kasvuerojen tasaantuvan jatkossa, kun alavireiset maat kurovat vuosina 2000 ja 2001 muiden kaulaa umpeen. Suomen taloutta koskevat noin neljän prosentin ennusteet ensi vuodelle tosin merkitsevät, että kasvu meillä ylittää edelleen EU:n kokonaistason.
STT-MH
26.11.1999
