Haavisto: Serbian eristäminen vaarallista
Balkanin vakautta ei voida saavuttaa ilman Serbiaa. Serbian eristäminen lisää vain poliittisia levottomuuksia ja kostonhalua, mikä on vaarallista koko Balkanin alueelle, totesi entinen ympäristöministeri Pekka Haavisto tiistaina uuden kirjansa julkistamistilaisuudessa.Haavisto toimii tällä hetkellä puheenjohtajana YK:n ympäristöjärjestön UNEP:n Balkanin ympäristötuhoja arvioivassa työryhmässä.
Haaviston kirja Kesä Balkanilla (Kustannus Oy Wutum 1999) kuvaa tämän vuoden kesän ja syksyn aikana tehtyä arviointityötä Kosovon sodan ympäristötuhoista.
Haavisto kertoi työstään, kirjastaan ja ajatuksistaan tiistaina Helsingissä.
Serbiaa ei saa eristää
Serbiassa vallitsee tällä haavaa poliittinen ja yhteiskunnallinen umpikujatila, kertoi Haavisto näkemyksiään Balkanin nykytilanteesta.
- Kun keskustelee nuorten ihmisten kanssa kadulla, kaikki haluavat pois Serbiasta. Sitä pidetään täysin näköalattomana maana, hän kertoi.
Nyt muistellaan vanhempia aikoja, jolloin elettiin
Titon Jugoslaviassa ja ihmiset pääsivät vapaasti
matkustamaan.
- Tällä hetkellä ihmiset kokevat olevansa
kolmannen luokan eurooppalaisia. Tämä on
valtava tragedia Serbialle, Haavisto tähdensi.
Balkanin vakautta ei kuitenkaan voida saavuttaa ilman Serbiaa, hän muistutti. Eristämispolitiikka ei Haaviston mielestä johda toivottavaan tulokseen.
Avointa vuorovaikutusta pitäisi jatkaa, vaikka
käynnissä onkin presidentti Slobodan Milosevicin
poliittinen peli.
- Eihän Milosevic tietenkään anna auttaa
pelkästään oppositiokaupunkeja, Haavisto sanoi.
Hän tulee aina ottamaan omansa niin humanitaarisista lähetyksistä kuin muistakin.
Ahtisaarella merkittävä rooli
Ahtisaarella oli Haaviston mielestä Kosovon sodan lopettamisessa tärkeämpi rooli kuin toimia vain lännen teknisenä viestinviejänä.
Se, että pystyttiin sopimaan amerikkalaisten ja venäläisten yhteisistä ehdoista Kosovon tulevaisuuden osalta oli neuvotteluprosessin vaativampia tehtäviä, Haavisto arvioi.
Amerikkalaiset eivät uskoneet, että venäläisten kanssa pystyttäisiin sopimaan tulevan rauhanturvahankkeen ehdoista. Yhteisen pohjan löytäminen Ahtisaaren välittämissä Yhdysvaltain ja Venäjän neuvotteluissa oli hyvin merkittävää.
Melkoisia ympäristövahinkoja
Haavisto kertoo kirjassaan työryhmän eli Balkans Task Forcen työstä Balkanilla.
Jo melko varhaisessa vaiheessa sotilasliitto NATO:n pommituskampanjaa selvisi, että pommitusten kohteissa, teollisuuslaitoksissa ja Serbian asevoimien kannalta keskeisissä tuotantolaitoksissa ja kuljetusyhteyksissä, oli tapahtunut melkoisia ympäristövahinkoja.
Pommitukset kohdistuivat ennen kaikkea öljynjalostamoihin ja kemian tehtaisiin ja suuri määrä öljytuotteita sekä kemiallisia myrkkyjä vapautui maaperään. Työryhmä listasi kaikkiaan 81 pommitusten kohdetta.
- Tämä on ensimmäinen kerta, kun sodan tuhoista tehdään kattava ympäristöselvitys, Haavisto tähdensi julkistamistilaisuudessa.
Työryhmällä on ollut käytössään kaikkiaan 60 kansainvälistä asiantuntijaa, jotka kahden liikkuvan laboratorion kanssa ovat mitanneet ja tutkineet maa- ja vesinäytteitä Serbiassa, Kosovossa ja Montenegrossa.
Työn kuluessa kävi selväksi, että Balkanilla ympäristö on jo ennestään erittäin pahoin saastunutta. Joissain kohteissa oli hyvin vaikea erotella, kuinka paljon saasteita on tullut pommitusten tuloksena ja mikä on vanhaa, Haavisto kertoi.
Työryhmän mukaan 4 pommitusten kohdetta, Pancevo, Novi Sad, Bor ja Kragujevac, on välittömän kansainvälisen humanitaarisen avun tarpeessa. YK on jo esittänyt vetoomuksen avun saamiseksi ja työryhmä on ollut yhteyksissä myös EU:hun.
Haavisto toivoi, että niin Pohjoismaat kuin mahdollisimman monet Euroopan maatkin osallistuisivat hankkeeseen.
Haavisto jatkaa ainakin vielä joulukuun Unepin tehtävissä. Hän käy eri pääkaupungeissa esittelemässä ryhmänsä selontekoa. Pitemmän ajan suunnitelmistaan Haavisto ei halunnut kertoa.
STT-IA
30.11.1999
