Helsingin huippukokous asettaa EU:lle kriisinhallintatavoitteen
EU-maat näyttävät olevan valmiit sopimaan jo Helsingissä yhteisen tavoitteen unionin kriisinhallinnan voimavaroiksi, ilmoitti pääministeri Paavo Lipponen (sd.) torstaina. Lipponen antoi eduskunnalle ilmoituksen EU:n kriisinhallinnan kehitystyöstä.EU:lla on parhaillaan 50 000 rauhanturvaajaa Bosniassa ja Kosovossa. Lipposen mukaan valmisteluissa on esillä tavoite, että EU pystyisi saman kokoiseen operaatioon itsekin, ilman NATO:n mukaantuloa.
Luku 50 000 sisältyy myös Suomen uusimpaan luonnokseen kriisinhallintaraportiksi Helsingin huippukokousta varten.
Luonnosta käsitellään perjantaina poliittisen komitean kokouksessa Brysselissä. Uusin luonnos on ensimmäinen, johon puheenjohtajamaa Suomi on kirjannut ehdotuksen tavoitteeksi.
Lipponen huomautti, että EU on Kölnin
huippukokouksessa kesäkuussa selkeästi rajannut
turvallisuus- ja puolustuspolitiikan Petersbergin
tehtäviin, joita ovat humanitaariset ja
pelastustehtävät, rauhanturvaaminen sekä
asevoimien tehtävät kriisinhallinnassa rauhan
palauttaminen mukaanluettuna.
- Yhteistä puolustusta ei siten käsitellä, Lipponen
korosti.
Lipponen lisäsi, että EU rajaa toimintansa senkaltaisiin operaatioihin, jotka nyt ovat NATO:n johdolla meneillään Kosovossa ja Bosniassa. NATO:n ilmaiskut Jugoslaviaa vastaan Kosovon kriisin aikana eivät ole EU:n tehtäviä.
- NATO on erikseen, ja Suomen hallitus ei harkitse linjanmuutosta liittoutumattomuuspolitiikassa, Lipponen vakuutti. Hän lisäsi, ettei osallistuminen EU:n toimintaan merkitse Suomelle puolustusmenojen kasvattamista.
Suomi täyttää vaatimukset
Lipponen lisäsi, että Kölnissä vahvistettiin myös
periaate, että kukin jäsenvaltio tekee itse
päätöksen osallistumisestaan EU:n
kriisinhallintaoperaatioon.
- Minkään jäsenvaltion
ei ole pakko osallistua unionivetoiseen
operaatioon, Lipponen rauhoitteli.
Myös jokaisen jäsenmaan panos yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi on vapaaehtoinen, Lipponen muistutti. Päätökset tehdään yksimielisesti.
Väkilukuun suhteuttaen Suomi tosin jo täyttää kaikki vaatimukset - 50 000 sotilaan joukosta Suomen osuus olisi noin vahvennuttu pataljoona eli 750 sotilasta.
- Tällä hetkellä ylläpidämme Balkanilla, Kosovossa ja Bosniassa kahta pataljoonaa, joiden yhteisvahvuus on noin 1 300 sotilasta, Lipponen sanoi.
Mistään pysyvästä EU:n armeijasta ei ole kysymys, vaan joukosta, jonka EU voisi tarvittaessa koota, Lipponen huomautti.
Tavoite on, että joukko olisi valmis lähtöön 60 päivän varoitusajalla ja pystyisi toimimaan kriisialueella kaksi vuotta yhtäjaksoisesti. Nämä tavoitteet Suomi jo täyttää. Aikarajaksi muille EU-maille esitetään vuosia 2002-2003.
EU tarvitsee kaikki välineet
Lipposen mukaan EU:n kriisinhallintakyvyn kehittäminen on hyvin perusteltua ja tarpeellista. EU:n vahvuus on sen laaja-alaisuus verrattuna NATO:n tai Länsi-Euroopan unioni WEU:n kaltaisiin puhtaasti sotilaallisiin organisaatioihin.
- EU kykenee jatkossa käyttämään kriisinhallinnan koko välineistöä: poliittisten, taloudellisten ja humanitaaristen keinojen lisäksi myös sotilaallista voimavaraansa. Näin luodaan pohjaa myös mahdollisuuksille estää kriisejä ennakolta aiempaa paremmin, Lipponen perusteli.
Kriisinhallinnassa on tärkeää myös sen siviilipuoli ja kriisien ennaltaehkäisy, Lipponen muistutti.
Mukaan tarvitaan myös kansalaisjärjestöjä esimerkiksi vaalien tarkkailuun sekä kansalaisyhteiskunnan ja tiedotusvälineiden toimintamahdollisuuksia parantamaan. Myös siviilikriisinhallinnan puolella voidaan Lipposen mukaan puhua yhteisesti asetettavasta tavoitetasosta.
STT-MH
26.11.1999
