Ihmisoikeussopimuksia sovelluttu laajasti vasta 90-luvulla
Kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia on alettu laajemmin soveltaa suomalaisissa tuomioistuimissa vasta tällä vuosikymmenellä.Tämä tapahtui lähinnä sen jälkeen, kun Euroopan ihmisoikeussopimus kirjattiin lakiin vuonna 1990, toteaa korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen. YK:n ihmisoikeussopimus on vuodelta 1976.
Heinosen mukaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia sovelletaan korkeimmassa oikeudessa huomattavan paljon. Heinonen puhui perusoikeusuudistuksen toteutumisen seurantaseminaarissa Helsingissä keskiviikkona.
Vuonna 1995 perusoikeussäännöksiä uudistettiin sellaisiksi, että niitä voidaan suoraan soveltaa tuomioistuimissa. Heinosen mukaan perusoikeussäännökset eivät ole kuitenkaan vielä nousseet yhtä korkealle sijalle kuin ihmisoikeussopimukset.
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Hallbergin mukaan perusoikeusuudistuksen kautta Suomi nousi kansainvälisesti hyväksytylle tasolle ihmisoikeuksissa ja jopa sen yli.
Hallberg muistutti, että perusoikeuksien pitäisi ohjata ajattelua oikeuskeskustelussa. Hallberg korosti, että perusoikeuksia tulee tarkastella yksityisen ihmisen näkökulmasta, koska julkinen valta on ihmisiä varten.
Oikeuskansleri Paavo Nikula pohdiskeli vaikeuksia perusoikeuksien tulkintatilanteissa. Esimerkiksi turkisliikkeen edessä mieltään osoittavilla on siihen oikeus, muttei niin, että kauppiaan oikeus elinkeinonharjoittamiseen estyy.
Samoin Nikula pohti ministeriöiden edustajien asema valtioyhtiöissä esteellisyyden kannalta.
- Olisi ehkä parempi luopua virkamiesedustuksesta ja lähettää kokouksiin asianajajat. Toisaalta, jos valtio omistaa jonkin yrityksen, onhan sen pidettävä siitä vahva ote, Nikula sanoi.
Perusoikeudet ovat perustuslaissa ihmisille turvattuja yleisiä oikeuksia, joihin voi puuttua vain perustuslain säätämisjärjestyksessä. Näitä ovat esimerkiksi uskonnonvapaus, liikkumisvapaus ja oikeus sosiaaliturvaan.
Perusoikeusuudistuksessa vuonna 1995 vapausoikeudet täsmennettiin vastaamaan kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita. Tällöin perustuslakiin otettiin myös keskeiset taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet.
STT-MH
26.11.1999
