Suomen luonnos: Joukot saatava kokoon 60 päivässä
Kriisinhallintaan 50 000 sotilasta
Euroopan unionin sotilaalliseen kriisinhallintaan esitetään joukkoja, joiden suuruus voi olla 50 000 sotilasta. EU:n pitäisi kyetä kokoamaan nopeasti joukkoja vuoden 2002 loppuun mennessä. Tiedot ilmenevät Suomen laatimasta tuoreesta luonnoksesta.Joukkojen nopeaan kokoamiseen ja erityisesti nopean toiminnan joukkoihin kiinnitetään huomiota. Jäsenmaiden on saatava joukot valmiiksi operaatioita varten vähintään 60 päivässä. Niitä pitäisi pystyä ylläpitämään kaksi vuotta.
Suomen raporttiluonnos, joka on päivitetty keskiviikolle, käsitellään poliittisessa komiteassa Brysselissä perjantaina. Kriisinhallinnan toteutuksen periaatteista on määrä sopia Helsingin EU-huippukokouksessa 10.-11. joulukuuta.
Suomen jälkeen puheenjohtajana toimivan Portugalin toivotaan vahvistavan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sekä valmistelevan edistymisestä raportin Porton huippukokoukseen.
Portugalin raporttiin sisältyisi mm. esitys kriisinhallinnan edellyttämistä muutoksista perussopimuksissa, esitys EU:n ulkopuolisten NATO-maiden osallistumisesta kriisinhallintaan sekä suositukset EU:n ja NATO:n välisten suhteiden kehittämiseksi.
Helsinkiin kaksi eri raporttia
Helsinkiin on tulossa kriisinhallinnasta kaksi toisiinsa kytkeytyvää raporttia, joihin sisältyy esityksiä konkreettisista toimista. Yleisenä tavoitteena on Euroopan turvallisuuden parantaminen.
Unionin on voitava päättää itsenäisesti EU:n johtamista sotilasoperaatioista kansainvälisten kriisien tukahduttamiseksi. Tämä tapahtuisi ennakoimatta sitä, miten NATO tilanteessa toimii.
Kriisinhallintaoperaatiot ja rauhanturvaaminen on tarkoitus toteuttaa kansallisin tai monikansallisin joukoin. Tämä edellyttää mm. tiedustelun, strategisten kuljetusten ja komentojärjestelmän vahvistamista.
Jäsenmaat voisivat luonnoksen mukaan käyttää samoja joukkoja NATO-johtoisissa operaatioissa ja muissa vastaavissa tehtävissä. EU:n voisi puolestaan käyttää NATO:n kapasiteettia sopimalla asiasta NATO:n kanssa tai vaihtoehtoisesti eurooppalaisia joukkoja turvautumatta NATO:on.
Jäsenmailla olisi oikeus osallistua sotilasoperaatioista päättämiseen ministerineuvostossa ja neuvoston elimissä. Jokainen maa voi päättää kuitenkin itse mukanaolostaan.
Tueksi riittävät ilma- ja merivoimat
Unionin pitäisi pystyä kokoamaan ja nopeasti lähettämään joukkoja vuoden 2002 loppuun mennessä. Sen jälkeen EU:n pitäisi pystyä ylläpitämään korkeintaan 50 000 miehen joukkoja.
Joukkojen tukena olisi tiedustelutoiminta, komentojärjestelmä, logistiikka, tukipalvelut sekä riittävät ilma- ja merivoimat. Näiden osalta Suomen paperi ei sisällä tarkempia yksityiskohtia.
Joukkoja pitäisi kyetä ylläpitämään vähintään kaksi vuotta, ja tarkoitusta varten olisi oltava riittävästi vaihdettavia reservejä.
Puolustusministerien mukanaolo päätöksenteossa halutaan varmistaa, kun EU:n ulkoministerit käsittelevät yhteiseen turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä asioita.
Ulko- ja puolustusministerit laatisivat tavoitteet ja kriteerit sen osalta, mikä olisi eri maiden kansallinen panos operaatioissa. Kriisinhallintaa varten aiotaan perustaa pysyvinä eliminä poliittinen turvallisuuskomitea, sotilaskomitea sekä esikunta. Näiden avulla mm. valvottaisiin ja johdettaisiin operaatioita.
Elinten perustaminen edellyttää muutoksia EU:n perussopimuksiin, ja siksi tilapäisesti ensi vuoden alusta perustettaisiin väliaikainen poliittinen turvallisuuskomitea sekä jäsenmaiden edustajista koostuva sotilaskomitea.
Ulkopuoliset maat mukaan operaatioihin
EU haluaa varmistaa tarvittavat yhteydet NATO:n ja siihen kuuluvien EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Unioni haluaa kuitenkin pitää oikeuden päättää operaatioista. Näiden NATO-maiden kanssa käytävään yhteistyöhön luotaisiin pysyvät rakenteet, jotka mahdollistavat kriisien aikaisen yhteydenpidon.
Ministerineuvosto voi päättää kutsua NATO:on kuuluvat ei-EU-maat näiden halutessa osallistumaan operaatioon, kun NATO:n kapasiteettia tarvitaan. Tällöin niillä olisi mahdollisuus vaikuttaa aikaisessa vaiheessa EU-johtoisten operaatioiden päätöksentekoon.
EU:n ulkopuoliset NATO-maat voitaisiin myös kutsua osallistumaan operaatioon myös silloin, kun EU ei käytä NATO:n voimavaroja.
Esimerkiksi Norja toivoo pääsevänsä ajoissa mukaan valmisteluun operaatioissa, joita ei tehdä NATO:n voimin. Norja esittää, että EU:n ulkopuoliset NATO-maat voisivat neuvotella operaatioiden toteutuksesta EU:n puolustusministerien kanssa.
Kriisinhallintaan voisivat osallistua Suomen luonnoksen mukaan myös Venäjä ja Ukraina. Unioni toivottaisi myös Kanadan avun tervetulleeksi.
STT-MH
26.11.1999
