Kuisma käyttäisi valtaoikeuksia täysimääräisesti
Remonttiryhmän presidenttiehdokas Risto Kuisma käyttäisi presidentin valtaoikeuksia täysimääräisesti, jos hänet valittaisiin tasavallan seuraavaksi presidentiksi. Kuisma sanoo Verkkouutisille, että hän pitää valtaoikeuksien täysimääräistä käyttämistä jopa presidentin velvollisuutena.Kuisman, 51, mielestä maaliskuun alussa voimaan astuva uusi perustuslaki kaventaa jonkin verran presidentin muodollista valtaa.
- Miten suuri muutos käytännössä tapahtuu - tai tapahtuuko mitään vallan kaventumista - riippuu pitkälti tulevasta uudesta presidentistä, joka ensimmäisenä joutuu soveltamaan uutta perustuslakia, hän huomauttaa.
Siitä, kuinka hän itse käyttäisi valtaoikeuksia, Kuismalla on kuitenkin selkeä näkemys.
- Suoralla kansanvaalilla valittu presidentti on velvollinen käyttämään täysimääräisesti valtaoikeuksiaan silloin, kun hänen harkintansa mukaan maan tilanne sitä vaatii. Henkilökohtaisesti käyttäisin kaikkia presidentin valtaoikeuksia, hän sanoo.
Ulkopolitiikan johtaminen tärkeintä
Kuisman mielestä ulkopolitiikan johtaminen on tasavallan presidentin tärkein tehtävä. Hän pitää presidenttiä kuitenkin myös henkisenä ja moraalisena johtajana.
- Henkisenä ja moraalisena johtajana toimiminen sisältää Suomi-kuvan kirkastamisen maailmalla, työllisyyden edistämisen, yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemisen sekä yhteydenpidon kansalaisiin ja monia muita presidentin johtajuuteen liittyviä tehtäviä, Kuisma sanoo.
Hänen mielestään heikot ihmiset tarvitsevat vahvan presidentin, joten presidentin työ painottuu muodollisten valtaoikeuksien ulkopuolella heikompiosaisten puolustamiseen.
Kyllä NATO-jäsenyydelle
Kuisma muistuttaa, että Suomen puolustuspolitiikan virallinen tavoite on uskottava puolustus. Suomen kokoinen valtio ei hänen mielestään voi nykyisissä oloissa saavuttaa uskottavaa turvallisuutta yksin.
- Se on mahdotonta pelkästään taloudellisin perustein, Kuisma arvioi.
Isänmaan turvallisuus ja sen edellytyksenä oleva uskottava puolustus on hänen mielestään erittäin tärkeä päämäärä. Niinpä hän katsookin, että ainoa mahdollisuus on liittoutua muiden valtioiden kanssa.
- Kun muita realistisia vaihtoehtoja ei näytä ainakaan lähitulevaisuudessa olevan, on järkevää hakea Pohjois-Atlantin puolustusliiton, NATO:n jäseneksi.
- Tämän päivän NATO on, vanhasta nimestään huolimatta, melko lailla toinen järjestö kuin kylmän sodan aikainen NATO, joka erityisesti Neuvostoliiton voimakkaan propagandan takia sai Suomessa kirosanan aseman, Kuisma sanoo.
”Neuvostoliiton kirous” ja sen heittämä varjo pimentää Kuisman mielestä suomalaista keskustelua edelleen, vaikka itse varjon aiheuttaja, Neuvostoliitto, on hävinnyt.
Kuisma kannattaa myös mahdollisimman tiivistä turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä Pohjoismaiden kanssa.
- Pohjoismainen puolustusliitto olisi ollut varteenotettava vaihtoehto, mikäli siihen olisi 1990-luvun alussa vakavasti tartuttu, hän huomauttaa.
Karjala takaisin
Kansalaisia ja ehdokkaita puhuttanut kysymys sodan jälkeen menetetyn Karjalan alueiden palauttamisesta saa Kuisman tuen.
- Kannatan Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueiden palauttamista. Aluepalautuksessa on kysymys oikeudenmukaisuudesta ja väkivalloin tehdyn vääryyden oikaisemisesta. Omaan myönteiseen kantaani vaikuttaa luonnollisesti se, että olen juuriltani karjalainen, hän sanoo.
Karjalan palauttamisneuvottelut pitäisi Kuisman mielestä pyrkiä aloittamaan Venäjän kanssa heti, kun Suomen kansan enemmistö niin haluaa.
- Karjalan palauttamisesta on keskusteltava, jotta todellinen Suomen kansan enemmistön mielipide saadaan asialle myönteiseksi. Se edellyttää yleisen tiedon tason lisäämistä, hän sanoo.
EU:n liittovaltiokehitys pysäytettävä
Euroopan unioni on Kuisman mielestä säilytettävä tulevaisuudessakin itsenäisten valtioiden liittona.
- EU:n liittovaltiokehitys on pysäytettävä. Myös EU:n laajentuminen on laitettava jäihin ainakin seuraavan vuosikymmenen ajaksi. Ennen laajentumista EU:n on ratkaistava suuret sisäiset ongelmat, kuten ylisäätely, tehottomuus, byrokratia ja tuhlaus, Kuisma luettelee.
Euroopan parlamentin valtaa ei hänen mielestään pidä lisätä.
- EU:n yksi suurimmista ongelmista on sekava hallinto. EU:n parlamentti on nykyisellään hyödytön elin ja sen lakkauttamista kokonaan pitäisi vakavasti harkita, Kuisma napauttaa.
EU:n jäsenvaltioiden kansanvaltainen hallintotie ei Kuisman mukaan suinkaan kulje EU:n parlamentin kautta, vaan Eurooppa-neuvoston ja ministerineuvostojen kautta, jossa jäsenvaltioita edustavat kansallisten parlamenttien luottamusta nauttivat ministerit.
Nykyhallitus voisi jatkaa
Kysymystä, pitäisikö hallituksen jättää eronpyyntönsä tasavallan presidentin vaihtuessa, Kuisma harkitsisi heti presidentinvaalien jälkeen.
- Ellei presidentin ja hallituksen välille synny vaalikampanjan aikana mitään erityistä jännitettä, nykyinen hallitus voi jatkaa, hän sanoo.
Kuismalla on myös vastaus valmiina siihen, ketkä olisivat pää-, ulko- ja valtiovarainministerisuosikit.
- Jos nykyinen hallitus jatkaa, niin ainakin aluksi ja tämänhetkisen tietämykseni perusteella nykyiset ministerivirkojen haltijat ovat sopivia jatkamaan tehtävissään.
ILPO KIURU
26.11.1999
