Yhteishuoltajuus aiheuttaa ongelmatilanteita
Suomessa määrätty 870 lähestymiskieltoa
Suomessa on määrätty tähän mennessä jo 870 lähestymiskieltoa sen jälkeen kun vuoden alussa voimaan tullut laki teki sen mahdolliseksi.Lähestymiskiellon hakemiseen liittyy myös ongelmia. Toisinaan kieltoa ei uskalleta hakea, koska näin hakijan asuinpaikka paljastuisi häiritsijälle. Häirintä voi lähestymiskiellon jälkeen siirtyä myös hakijan lähipiiriin.
Lasten yhteishuoltajuus aiheuttaa myös ongelmia, koska tapaamisjärjestelyt antavat tilaisuuden häirintään, sanoo projektipäällikkö Leena Ruusuvuori Stakesista.
Stakesin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyhankkeen oikeudellinen jaos on julkaissut oppaan lähestymiskiellon hakemisesta sekä kiellon määräämismenettelystä. Opas suunnattu viranomaisille ja vapaaehtoisjärjestöissä työskenteleville.
Lähestymiskiellon hakijoille oikeusministeriö on laatinut yhdessä muiden viranomaisten ja Helsingin turvakodin kanssa esitteen, jota on tarkoitus jakaa noin 100 000 kappaletta mm. perheväkivaltatilanteiden yhteydessä.
Lähestymiskieltoja myös naapureille
Tutkija Maija Ropposen laatimassa oppaassa selvitetään, millaisiin tilanteisiin lähestymiskieltoja on haettu.
Valtaosa eli 68 prosenttia lähestymiskielloista liittyy kariutuneisiin parisuhteisiin. Niissä naista suojataan miehen häirinnältä ja uhkauksilta. Usein taustalla on monenlaista ja pitkään jatkunutta henkistä ja fyysistä väkivaltaa.
Noin joka kymmenes lähestymiskielto määrätään vanhempiaan tai isovanhempiaan häiritseville lapsille, jotka esimerkiksi kiristävät rahaa päihteiden ostoon.
Lähestymiskieltoja on haettu myös naapureille, entisille oppilaille, työtovereille ja piinaaville ihailijoille.
Häirintä laajenee usein lähipiiriin
Ropponen tutki 140 lähestymiskieltojutun taustaa käräjäoikeus- ja esitutkintapöytäkirjoista. Yleisin peruste lähestymiskiellon hakemiselle oli suora jokapäiväisen elämän häirintä. Häiritsijä tunkeutuu kohteensa kotiin ja käyttää useimmiten väkivaltaa sanojensa vahvistuksena.
Usein mies saattaa vaania entistä kumppaniaan oven ulkopuolella, hakata ovea, odottaa autossa parkkipaikalla ja etsiä kohdettaan työpaikalta ja ravintoloista.
Kirjallinen häirintä tapahtuu sähköpostilla, tekstiviesteillä ja kirjeillä. Viesteissä uhataan itsemurhalla tai tappamisella tai lähisukulaisten vahingoittamisella.
Kun kohteen painostaminen ei johda tulokseen, häirintä laajenee lähisukulaisiin, jotka joutuvat tihutöiden kohteeksi.
Pelkkä laki ei aina riitä
Pelkkä laki ei Ruusuvuoren mielestä riitä häirinnän lopettamiseen. Lisäksi tarvittaisiin salaisia turvapaikkoja sekä tukipisteitä, mistä voi saada neuvontaa tilanteeseen.
Yhteishuoltajuus on Ruusuvuoren mukaan usein aikamoinen ongelma, koska tapaamisjärjestelyt antavat tilaisuuden häirintään. Yksinhuoltajuutta ei yleensä myönnetä, jos lasta ei pahoinpidellä.
Tämä on Ruusuvuoren mukaan yleismaailmallinen ongelma, esimerkiksi Englannissa ongelmaa pohtii komitea.
STT-IA
26.11.1999
