Vientiteollisuusmaakunnat elpyivät lamasta helpoiten
Uusimaa toipui parhaiten 1990-luvun vaihtelevista vuosista. Sen bruttokansantuote on Tilastokeskuksen tuoreen vertailun mukaan kasvanut vuosina 1990-97 keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä koko maan kansantaloutta nopeammin.Torstaina Turussa julkaistujen alueittaisten bruttokansantuotteen kehitystietojen mukaan menestyjiin kuuluvat myös Etelä-Karjala ja Pohjois-Pohjanmaa. Kärkikaartiin on viime vuosina pitkälti Salon seutukunnan ansiosta kivunnut vielä Varsinais-Suomikin.
Heikoimmin bruttokansantuotevertailussa menestyi Kainuu, joka jäi seitsemässä vuodessa jopa 2,7 prosenttiyksikköä muuta maata jälkeen. Tuotannolla mitattuna 90-luku on mennyt kehnosti myös Etelä-Savossa, Itä-Uudellamaalla ja Keski-Suomessa.
Kanta- ja Päijät-Häme jäivät jakson alussa jälkeen, mutta ovat nyttemmin kirineet lähes maan keskimääräiseen tuotantokasvuun.
Kaikki maakunnat kasvattaneet tuotantoaan
- Kaikki maakunnat, myös Kainuu, ovat kuitenkin kasvattaneet tuotantoaan vuodesta 1996 ja ylittäneet nyt vuoden 1990 tuotannon tason sekä absoluuttisesti että asukasta kohden mitattuna, suunnittelija Kari Ritvanen Tilastokeskuksen aluetilinpito-yksiköstä iloitsee.
Seutukunnista Helsingin tuotannon arvo asukasta kohden on maan korkein. Sen bkt-indeksin arvo oli kolmena viime vuotena 143, kun arvo koko maassa oli sata. Kärkeen kirivät myös Maarianhamina 126:lla, Jämsä 122:lla ja Salo 119:llä.
Helsingin, kuten koko Uudenmaan, menestyksen pohja on laaja. Bruttokansantuotetta pönkittävät erityisesti palvelut, kauppa sekä liikenne. Maarianhaminan menestys selittyy vesiliikenteellä, Jämsän puunjalostusteollisuudella ja Salon sähköteknisellä teollisuudella.
Alhaisimmat indeksin arvot ovat Iin ja Lakeuden seutukunnissa. Ne johtuvat pitkälti niiden kuulumisesta Oulun työssäkäyntialueeseen.
Kansainvälisessä vertailussa Suomi on kokonaisuudessaan päässyt 1990-luvun alun tavoin takaisin keskikastiin ryvettyään välillä hyvinkin alhaisissa lukemissa.
STT-MH
26.11.1999
