Viikon varrelta - ulkomaisia talousuutisia lyhyesti
Ikea haluaa lopettaa aarniometsien käytön huonekalujen valmistuksessa
Ruotsalainen huonekalujätti Ikea haluaa vastedes varmistua siitä, että sen myymien huonekalujen valmistuksessa ei ole käytetty aarniometsistä hakattua puuta. Ikean huonekaluihin tulee 1. syyskuuta ensi vuonna merkintä, joka takaa, ettei raaka-aineena ole käytetty vanhojen metsien puita.
Yritys kertoi aikeistaan Brysselissä keskiviikkona järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Ikea lopettaa kaiken sellaisen puutavaran ostot, jonka alkuperää ei ole voitu tarkistaa. Puuraaka-aineen alkuperä varmistetaan yhteistyössä alihankkijoiden kanssa.
Ikean ympäristöystävällinen askel on otettu yhteistyössä Greenpeacen kanssa. Järjestön mukaan parannus toimii todennäköisesti esimerkkinä myös muille huonekalujen myyjille ja alihankkijoille.
Ikea ostaa puutuotteita 56 maasta. Tuonnista 40 prosenttia tulee Pohjoismaista, 30 prosenttia Itä-Euroopasta ja kymmenisen prosenttia Aasiasta. Ikealla on myymälöitä 28 maassa.
Belgian Maystadt EIP:n johtoon
Belgian entinen valtiovarainministeri Philippe Maystadt on nimitetty Euroopan investointipankin uudeksi pääjohtajaksi ensi vuoden alusta lähtien. Pankki tiedotti torstaina, että Maystadt seuraa kuusivuotisessa virassa brittiläistä Brian Unwinia.
Euroopan investointipankki on Euroopan unionin pitkäaikaisen rahoituksen elin. Lähes 180 miljardin markan vuotuisella rahoitusmäärällään se on maailman suurin rahoittaja.
Maystadt jätti valtiovarainministerin työn vuonna 1998 siirtyäkseen Belgian sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtajaksi. Hänestä huhuttiin välillä myös Maailman valuuttarahaston uutta pääjohtajaa.
Viron suurin alkoholintuottaja myyntiin
Viron suurin alkoholituottaja Liviko tulee myyntiin vielä tämän vuoden aikana. Ostajaehdokkaana on virolaisyhtiöiden ohella mainittu Suomen Primalcoa. Toimitusjohtaja Antti Keräsen mukaan asiaa ei toistaiseksi ole syytä kommentoida.
Livikon suuromistaja on virolainen Ühispank. Sen osakekannasta puolestaan yli puolet on ruotsalaisen Skandinaviska Enskilda Bankenin (SEB) omistuksessa.
Ruotsalaisomistajat ovat antaneet pankin johdolle tiukat ohjeet, jonka mukaan tuottavuutta ja tehokkuutta on saatava lisää. Tämä merkitsee mm. Ühispankin Liettuan tytäryhtiöiden myymistä ja parinkymmenen pankin oman konttorin lopettamista.
- Myös Virossa SEB tulee keskittymään yksinomaan pankkitoimintaan ja luopuu kaikista yhtiöistä, joilla ei ole tekemistä pankkitoiminnan kanssa, kirjoittivat isännät Ühispankin johdolle.
Ühispank teki viikko sitten Äripäev-lehden mukaan ostotarjoukset Livikon pienomistajille. Heillä on noin viisi prosenttia yhtiön osakekannasta.
Livikon tämän vuoden liikevaihdoksi ennustetaan 300 miljoonaa kruunua (120 mmk) ja voitoksi 33,5 miljoonaa kruunua eli 12,5 mmk). Sen markkinaosuus on Virossa noin 40 prosenttia.
Kiinnostuneita ostajia ovat lehden mukaan alkoholitehtaat Onistar ja Remedia. Myös Primalcon virolaisen tytäryhtiön Ofelian arvellaan olevan kiinnostunut ainakin suomalaisturistien suosimista tuotemerkeistä Vana Tallinnasta ja Viru Valgesta.
Energia ja ruoka yhä kalliimpaa Unkarissa
Energian ja ruuan hintojen pelätään kallistuvan räjähdysmäisesti Unkarissa ensi vuoden alussa. Esimerkiksi kaasun hinnan arvellaan nousevan jopa 40 prosenttia, ja ruokalaskuunkin voi tulla yli 10 prosentin lisä.
Ruoka kallistuu, koska valtio aikoo supistaa tukeaan elintarviketeollisuudelle. Kaasun hinnan nousupaineet johtuvat taas alan yksityistämisestä ja siitä, että lämmityksessä yleisesti käytettävän kaasun hintataso yritetään saada vastaamaan polttoaineiden hintoja.
Kuluttajahintojen rajun nousun pelätäänkin romuttavan Unkarin keskustaoikeistolaisen hallituksen suunnitelmat painaa inflaatio ensi vuonna alle 10 prosenttiin.
Polttoaineet ovat jo nyt Unkarissa ylivoimaisesti kalliimpia kuin missään muussa keskisen Itä-Euroopan maassa. Esimerkiksi 95-oktaanisen bensiinin hinta on noussut tänä vuonna 30 prosenttia ja on nyt 200 forinttia, noin 5 markkaa. Bensiinin uskotaan kallistuvan edelleen kireän verotuksen ja öljyn maailmanmarkkinahinnan nousun vuoksi.
Tilastollinen keskipalkka on Unkarissa vajaat 2 000 markkaa, mikä vuoksi monet tekevät useampaa työtä selvitäkseen hintojen nousuviidakossa. Vaikeimmassa asemassa ovat eläkeläiset, joista osa joutuu selviämään muutaman sadan markan kuukausieläkkeellä.
Eläkeläisten määrä on Unkarissa suuri, sillä kommunismin romahdutettua 10 vuotta sitten suuri joukko iäkkäämpiä työntekijöitä siirrettiin eläkkeelle.
Schröder onnistui pelastamaan Holzmannin
Saksan liittokansleri Gerhard Schröder onnistui keskiviikkona pelastamaan maan toiseksi suurimman rakennusyhtiön Philipp Holzmannin konkurssilta.
Myöhään illalla käymissään neuvotteluissa Schröder sai ylivelkaantuneen yhtiön velkojapankit suostumaan yhteiseen terveyttämispakettiin, minkä johdosta Holzmann ilmoitti vetävänsä tiistaina jättämänsä konkurssihakemuksen takaisin.
Schröder, joka oli matkustanut Frankfurtiin varta vasten neuvottelemaan pankkien kanssa, sanoi keskiviikkoiltana, että suurin osa yhtiön Saksassa olevista noin 17 000 työpaikasta säilyy paketin hyväksymisen myötä.
Holzmann oli aiemmin anonut pankeilta 4,3 miljardin D-markan avustusta toimintansa turvaamiseksi. Sen neuvottelut velkojien kanssa kuitenkin kariutuivat ennen Schröderin väliintuloa.
Putin: Venäjän talous kasvaa tänä vuonna
Pääministeri Vladimir Putin arvioi keskiviikkona, että Venäjän talous kasvaa tänä vuonna. Putinin mukaan Venäjän bruttokansantuote (BKT) kasvaa 1,5-2,0 prosenttia, kun BKT viime vuonna supistui lähes viisi prosenttia.
Parlamentin alahuoneessa duumassa puhunut Putin luonnehti
Venäjän talouden tämänhetkistä tilaa odotettua terveemmäksi.
- Ensi kerran uudistusten aloittamisen jälkeen talouden kasvu
on jatkunut 14 kuukauden ajan, Putin sanoi selostaessaan
Venäjän talouden tilaa.
- Tämä on tulosta ruplan jyrkästä devalvoinnista (elokuussa 1998) ... ja öljyn korkeista hinnoista, jotka - Jumalan kiitos - jatkavat nousuaan.
Inflaatio on tällä haavaa lähellä budjetissa ennakoitua 30 prosentin tavoitetta, kun inflaatioprosentti viime vuonna oli yli 84, Putin kertoi.
Hallitus on ryhtynyt myös valmistelemaan kestävän talouskasvun pitkäaikaisstrategiaa, jollaista jollaista Venäjällä ei Putinin mukaan ole ollut Neuvostoliiton romahdettua 1991.
Putinin tapa hoitaa Tshetshenian kriisi on nostanut hänet suosiotilastojen kärkipaikoille Venäjällä. Putinin tapaa hoitaa valtion taloutta on sen sijaan eräissä kommenteissa luonnehdittu "suopean välinpitämättömyyden" politiikaksi.
Baltian hintakehitys epäyhtenäistä
Hintakehitys Baltian maissa näyttää jatkuvan epäyhtenäisenä. Latviassa ja Virossa ovat tuottajahinnat jatkuvasti putoamassa. Sen sijaan Liettuassa on tuottajahintojen kasvu tuoreimpien tilastojen mukaan vuositasolla 12,2 prosenttia.
Latviassa tuottajahinnat putosivat syyskuussa 3,5 prosenttia ja pysyivät lokakuussa samalla tasolla. Myös Latvian vientihinnat ovat jatkuvasti alentuneet jo vuoden ajan yhtäjaksoisesti. Vuositasolla lasku on ollut 5,5 prosenttia.
Virossa tuottajahinnat ovat lokakuun lopun perusteella 0,1 prosenttia alhaisemmat kuin vuosi sitten, vaikka hintataso lokakuussa nousikin 0,6 prosenttia. Viron vientihinnat ovat vuositasolla nousseet 3,3 prosenttia ja tuontihinnat 3,1 prosenttia.
Viron pääministerin Mart Laarin mukaan talouslukujen laskussa on nähtävä myös myönteistä. Matala talouskehitys on hänen mukaansa selvästi hidastanut inflaatiota ja samalla supistanut ulkomaankaupan alijäämää.
Ensi vuonna inflaatio on vielä selvästi alhaisempaa kuin tällä hetkellä, Laar sanoo. Hän viittaa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ennusteisiin, joiden mukaan palkkojen nousu kasvattaa ihmisten ostovoimaa tuntuvasti.
Tämän vuoden kolmannella neljänneksellä palkkapotti kasvoi yli kahdeksan prosenttia kun inflaatio oli samaan aikaan vain 2,3 prosenttia, Laar sanoi.
Ulkomaiset sijoittajat vetäytyvät Pakistanista
Ulkomaiset sijoittajat vetivät rahojaan pois Pakistanin osakemarkkinoilta vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana, kertoo Karachin pörssi.
Ulkomaalaiset myivät kyseisenä aikana osakkeita 2,1 miljardilla rupialla eli 227 miljoonalla markalla, kun viime vuonna vastaavalla kaudella ulkomaiset sijoittajat ostivat pakistanilaisosakkeita 288 miljoonalla rupialla.
Sijoittajat vieroksuvat meneillään olevaa riitaa yksityisistä voiman tuottajista, ja lisäksi koko kansainvälinen yhteisö on hyljeksinyt Pakistania viimevuotisten ydinkokeiden jälkeen.
Myöskään lokakuinen vallankaappaus ei ole juuri lisännyt ulkomaisten sijoittajien luottamusta Pakistanin talouden vakauteen.
Norjaan syntyy uusi finanssitavaratalo
Norjaan syntyy uusi finanssitavaratalo, kun säästöpankkiryhmä SpareBank 1 Gruppen ostaa pankki- ja vakuutustoimintaa harjoittavan Vår Gruppenin koko osakekannan.
SpareBank maksaa 3,3 miljardia kruunua (n. 2,3 mrd mk) Vårin osakkeista. Vår on Norjan neljänneksi suurin vakuuttaja ja seitsemänneksi suurin liikepankki.
Yhteenliittymästä syntyvä finanssitavaratalo on Norjan neljänneksi suurin ja sen taseen loppusumma on 180 miljardia kruunua. Sen nimekkäin asiakas on Norjan vaikutusvaltainen ammattiliitto LO, joka on aiemmin omistanut Våria. Ammattiliitto aikoo jatkossakin olla mukana uudessa SpareBank 1-allianssissa kymmenen prosentin osuudella.
Molemmat rahoituslaitokset vakuuttivat tiistaina, että fuusiosta ei koidu työpaikkojen menetyksiä. Synergiaedut nousevat kumppanusten mukaan miljooniin kruunuihin.
Yhteenliittymä ei kuitenkaan ole vielä selvittänyt kaikkia yksityiskohtia, eikä esimerkiksi sitä, mitä paikalliskonttoreille tapahtuu.
Tällä hetkellä vastamuodostetulla allianssilla on yli 400 pankki,- rahoitus- ja vakuutustoimistoa eri puolilla Norjaa. Säästöpankkiryhmän toimitusjohtaja Tor Laegreid sanoi tiistaina, että hän odottaa varovaisen optimistisesti Norjan viranomaisten hyväksyntää uudelle yhtiölle.
Asiasta lopullisen päätöksen tekevä valtiovarainministeri Gudmund Restad kieltäytyi kommentoimasta fuusiouutista. Ministeriö ei äskettäin hyväksynyt Merita-Nordbankenin tarjousta Norjan toiseksi suurimmasta Christiania-pankista. Lopullisesti Christiania-sopimus selviää parlamentin äänestyksessä.
Arabipörssi yhteistyöhön Lontoon kanssa
Lontoon ja Maskatin pörssit solmivat maanantaina historiallisen yhteistyösopimuksen. Omanilaispörssi on ensimmäinen Persianlahden maiden markkinapaikka, joka tekee yhteistyötä brittipörssin kanssa.
Lontoon pörssin pääjohtajan mukaan Maskatin pörssi on kehittynyt vaikuttavasti kymmenvuotisen olemassaolonsa aikana. Erityisesti britit arvostavat paikallisen valvontaviranomaisen perustamista ja siirtymistä elektroniseen kaupankäyntiin.
Markkinat varautuvat telejättien taistelun pitkittymiseen
Brittiläis-amerikkalaisen Vodafone Airtouchin täytyy analyytikkoarvioiden mukaan varustautua pitkään ja vaikeaan kamppailuun Euroopan teleherruudesta.
Vodafone on tarjonnut saksalaisesta Mannesmannista historialliset 740 miljardia markkaa, mutta kauppaa vastustavat niin Mannesmannin hallitus, Saksan kansa kuin Saksan hallituskin.
Maailman suurimman teleyhtiön
katsotaan olevan vierasmaalainen saalistaja, joka
yrittää niellä kansallisen ylpeyden.
- Siitä tulee pitkällinen prosessi, toteaa telealaa
seuraava analyytikko Robin McCartney.
Markkinoilla uskotaan yleisesti, että kauppa syntyy nopeasti vain jos Vodafone tekee ystävällismielisen, vielä korkeamman tarjouksen.
Erään arvion mukaan Vodafonen ja Mannesmannin liiton syntyminen voi kestää kuudesta kahdeksaan kuukautta. Avainasemassa ovat Britannian ja Saksan hallitukset, jotka saattavat puuttua peliin. Liittokansleri Gerhard Schröder on varoittanut Vodafonea tekemästä kutsumattomia tarjouksia.
Maanantain Financial Timesissa pääministeri Tony Blair puolestaan toivoo Saksan hallituksen kunnioittavan Euroopan yhteismarkkinoita ja osakkeenomistajien tahtoa.
Koonnut: IA
26.11.1999
