"Suomalaiset istuvat kosmisen teatterin eturivillä"
Revontulet ovat eräänlainen lemmennäytelmä
Revontulissa on oikeastaan kyse lemmen leiskunnasta. Kun taivaanranta hohkaa värileimuna, maa on silloin auringon hiukkassyleilyssä.
Näitä lemmennäytelmiä on
odotettavissa lähiaikoina runsaasti, joten
iltakävelyllä kannattaa katsella välillä taivaalle
asuipa sitten etelässä tai pohjoisessa.
- Vain kaksi prosenttia ihmisistä asuu alueella,
jossa näkyy revontulia. Meillä on siten
tietynlainen etuoikeus istua kosmisen teatterin
eturivillä, revontulitutkija, professori Kari Kaila
Oulun yliopiston fysikaalisten tieteiden laitokselta
muistuttaa.
Suomessa revontulia näkyy runsaasti, jos nyt ei
aivan päivittäin niin ainakin viikon, parin välein.
Revontulet ovat yhteydessä auringon
aktiivisuuteen, joka on huipussaan puolen vuoden
sisällä. Tämä tarkoittaa sitä, että myös värikkäitä
valoilmiöitä pitäisi näkyä lähiaikoina taivaalla
varsin paljon.
Potkua myös
matkailulle
- Revontulet ovat kauneimpia luonnonilmiöitä,
Kaila kehuu ja toivoo, että niihin hoksattaisiin
kiinnittää nykyistä useammin huomiota.
Jos kulkijan silmiin osuu revontulipurkaus, sitä
kannattaa jäädä ihailemaan. Tämä komea
valoilmiö on ohi 10-20 minuutissa.
- Se alkaa heikosta, yleensä itä-länsisuuntaisesta
kaaresta, joka rupeaa kirkastumaan ja
aktivoitumaan, Kaila opastaa ilmiön
tunnistamisessa.
Revontulista on kehkeytynyt tärkeä vetonaula
myös matkailulle. Kaila kertoo, että esimerkiksi
yhä useammat japanilaiset matkaavat Suomeen
nimenomaan revontulia ihailemaan.
- Jos revontulet elvyttävät vaikkapa Saariselän tai
Kuusamon matkailuelämää, niin hyvä, Kaila
tuumaa.
Loimua jopa
Rautatientorilla
Revontulet syntyvät, kun maapallo saa auringosta
peräisin olevaa hiukkasryöppyä niskaansa.
Hiukkaset törmäävät ilmakehän yläosan
kaasuatomeihin ja -molekyyleihin ja saavat ne
säteilemään valoa.
Revontulet loistavat tyypillisimmillään vihreänä
verhona taivaalla. Poikkeuksiakin esiintyy.
- 11. tammikuuta 1989 koko iltayö oli aivan
punaista revontulta, Kaila muistaa.
Revontulia esiintyy magneettisten napojen
ympärillä eli pohjoisessa Grönlannin
luoteisnurkassa mutta yhtä lailla
etelämantereella.
Suomessa revontulia näkyy runsaimmin Lapissa,
mutta mitään harvinaisuuksia ne eivät ole
etelässäkään.
- Olen asunut Etelä-Suomessa 28 vuotta ja aika
paljon katsellut revontulia, muun muassa
Helsingin rautatieasemalla ja Kaivopuistossa,
Kaila vahvistaa.
Revontulet on eläväinen ilmiö, joten niitä saattaa
näkyä jopa Välimerellä asti. Kailan mukaan näin
käy kuitenkin harvoin, enintään kerran
kymmenessä vuodessa.
Kevät ja syksy ovat revontulien parasta aikaa,
mutta valoilmiön voi nähdä mihin vuodenaikaan
tahansa. Talvella loimu näkyy parhaiten siksi, että
on pimeää.
Ketun hännästä
leimahdus
Revontulia on esiintynyt Suomessa ainakin kahden
tuhannen vuoden ajan. Siksi ei ole ihme, että
ilmiöstä kulkee vankan tieteellisen tiedon lisäksi
roppakaupalla kansanuskomuksia.
Kaila kertoo, että esimerkiksi Kalevalassa
kuvaillaan revontulia, joskin eri termeillä kuin
nykyään.
- Se, että seppä Ilmarinen leiskauttaa kipinöitä
taivaalle, voisi olla aivan hyvin revontuliin
liittyvää, Kaila tuumaa.
Hänen mukaansa entisaikaan revontulia
kunnioitettiin ja pelättiin.
- Lappalaiset ajattelivat, että jos revontulia
pilkkaa, ne voivat vaikka tappaa.
Kailan mukaan revontulet-sana juontaa suomen
kieleen sananmukaisesti ketun tulista.
- Myös
sanan syntyyn liittyy tarina: ennen muinoin
uskottiin, että kun tulikettu liikkuu hangilla ja sen
häntä osuu pensaaseen tai hankeen, siitä
leimahtaa tulta taivaalle.
STT-IA
26.11.1999
Ajassa -sivulle
|