Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







"Suomalaiset istuvat kosmisen teatterin eturivillä"

Revontulet ovat eräänlainen lemmennäytelmä



Revontulissa on oikeastaan kyse lemmen leiskunnasta. Kun taivaanranta hohkaa värileimuna, maa on silloin auringon hiukkassyleilyssä.


Näitä lemmennäytelmiä on odotettavissa lähiaikoina runsaasti, joten iltakävelyllä kannattaa katsella välillä taivaalle asuipa sitten etelässä tai pohjoisessa.

- Vain kaksi prosenttia ihmisistä asuu alueella, jossa näkyy revontulia. Meillä on siten tietynlainen etuoikeus istua kosmisen teatterin eturivillä, revontulitutkija, professori Kari Kaila Oulun yliopiston fysikaalisten tieteiden laitokselta muistuttaa.

Suomessa revontulia näkyy runsaasti, jos nyt ei aivan päivittäin niin ainakin viikon, parin välein. Revontulet ovat yhteydessä auringon aktiivisuuteen, joka on huipussaan puolen vuoden sisällä. Tämä tarkoittaa sitä, että myös värikkäitä valoilmiöitä pitäisi näkyä lähiaikoina taivaalla varsin paljon.

Potkua myös matkailulle

- Revontulet ovat kauneimpia luonnonilmiöitä, Kaila kehuu ja toivoo, että niihin hoksattaisiin kiinnittää nykyistä useammin huomiota. Jos kulkijan silmiin osuu revontulipurkaus, sitä kannattaa jäädä ihailemaan. Tämä komea valoilmiö on ohi 10-20 minuutissa.

- Se alkaa heikosta, yleensä itä-länsisuuntaisesta kaaresta, joka rupeaa kirkastumaan ja aktivoitumaan, Kaila opastaa ilmiön tunnistamisessa.

Revontulista on kehkeytynyt tärkeä vetonaula myös matkailulle. Kaila kertoo, että esimerkiksi yhä useammat japanilaiset matkaavat Suomeen nimenomaan revontulia ihailemaan.

- Jos revontulet elvyttävät vaikkapa Saariselän tai Kuusamon matkailuelämää, niin hyvä, Kaila tuumaa.

Loimua jopa Rautatientorilla

Revontulet syntyvät, kun maapallo saa auringosta peräisin olevaa hiukkasryöppyä niskaansa. Hiukkaset törmäävät ilmakehän yläosan kaasuatomeihin ja -molekyyleihin ja saavat ne säteilemään valoa.

Revontulet loistavat tyypillisimmillään vihreänä verhona taivaalla. Poikkeuksiakin esiintyy.
- 11. tammikuuta 1989 koko iltayö oli aivan punaista revontulta, Kaila muistaa.

Revontulia esiintyy magneettisten napojen ympärillä eli pohjoisessa Grönlannin luoteisnurkassa mutta yhtä lailla etelämantereella.

Suomessa revontulia näkyy runsaimmin Lapissa, mutta mitään harvinaisuuksia ne eivät ole etelässäkään.
- Olen asunut Etelä-Suomessa 28 vuotta ja aika paljon katsellut revontulia, muun muassa Helsingin rautatieasemalla ja Kaivopuistossa, Kaila vahvistaa.

Revontulet on eläväinen ilmiö, joten niitä saattaa näkyä jopa Välimerellä asti. Kailan mukaan näin käy kuitenkin harvoin, enintään kerran kymmenessä vuodessa.

Kevät ja syksy ovat revontulien parasta aikaa, mutta valoilmiön voi nähdä mihin vuodenaikaan tahansa. Talvella loimu näkyy parhaiten siksi, että on pimeää.

Ketun hännästä leimahdus

Revontulia on esiintynyt Suomessa ainakin kahden tuhannen vuoden ajan. Siksi ei ole ihme, että ilmiöstä kulkee vankan tieteellisen tiedon lisäksi roppakaupalla kansanuskomuksia.

Kaila kertoo, että esimerkiksi Kalevalassa kuvaillaan revontulia, joskin eri termeillä kuin nykyään.
- Se, että seppä Ilmarinen leiskauttaa kipinöitä taivaalle, voisi olla aivan hyvin revontuliin liittyvää, Kaila tuumaa.

Hänen mukaansa entisaikaan revontulia kunnioitettiin ja pelättiin.
- Lappalaiset ajattelivat, että jos revontulia pilkkaa, ne voivat vaikka tappaa. Kailan mukaan revontulet-sana juontaa suomen kieleen sananmukaisesti ketun tulista.

- Myös sanan syntyyn liittyy tarina: ennen muinoin uskottiin, että kun tulikettu liikkuu hangilla ja sen häntä osuu pensaaseen tai hankeen, siitä leimahtaa tulta taivaalle.

STT-IA
26.11.1999


Ajassa -sivulle