Risteilymatkustajat pitävät Helsingistä, mutta ostavat vähän
Helsingissä käyvät risteilyturistit pitävät kaupunkia kauniina ja mukavana paikkana, mutta eivät varallisuuteensa nähden paljon kukkaronnyörejään aukaise.Asia selviää Helsingin kaupunginkanslian torstaina julkaisemasta risteilymatkustajatutkimuksesta. Sen mukaan Helsingissä kävi kuluneen vuoden aikana hieman alle 100 000 risteilymatkustajaa.
Matkustajien suoran rahankulutuksen keskiarvo ilman kiertoajeluja oli hiukkasen alle 337 markkaa henkeä kohti. Yhteensä risteilyturistit jättivät pääkaupunkiin 33,3 miljoonaa markkaa.
Rahavirroista suurin osa ohjautuu boutique-tyyppisiin liikkeisiin ja tavarataloihin. Sen sijaan torituotteita tai kahvilapalveluita ostetaan huomattavasti vähemmän. Kahviloiden ja ravintoloiden vähäinen suosio selittyy osaltaan sillä, että monilla risteilyillä kaikki ruokailut aluksella sisältyvät hintaan.
Keskimääräinen risteilymatkustaja piipahti Helsingissä kuluvana vuonna vajaan kolmen tunnin ajan. Tästä ajasta suurin osa vietettiin kaupunkikävelyllä tai kiertoajelulla.
Kaupungilla käyneet olivat yleensä erittäin tyytyväisiä kokemaansa. Yli 90 prosenttia kertoi löytäneensä kaiken haluamansa ja odotustensa toteutuneen.
Toisaalta vajaat 36 prosenttia kävijöistä ei ostanut kaupungista mitään. Monet kävijöistä olivat erityisesti mieltyneet kaupungin historiaan ja arkkitehtuuriin.
Väylämaksuista rahaa yli 10 miljoonaa
Suoran kulutuksen ja kiertoajelun lisäksi risteilyliikenteestä saadaan satamakäyntituloja. Nämä koostuvat laivojen agenttien tuloista, sataman tuloista ja valtion väylämaksu- ja luotsituloista.
Laivojen agentit saivat risteilijöistä tuloja kesän aikana yhteensä 1,5 miljoonaa. Satamalle tuloja kertyi 2,5 miljoonaa. Ylivoimaisesti eniten satamakäyntituloista tulee väylämaksuista, joita saatiin 10,6 miljoonaa markkaa. Luotsimaksuista tuloja oli 2,3 miljoonaa.
Väylämaksu riippuu laivan hintatasosta ja koosta. Suurilla risteilyaluksilla maksu on yli 170 000 markkaa käyntikertaa kohti. Maksu vaikuttaa varustamoiden halukkuuteen sisällyttää Helsinki reittiliikennekohteeksi, sillä kilpailevat ulkomaiset lähisatamat kuten Tukholma eivät sitä peri.
Risteilyt Helsinkiin ovat kuitenkin jatkossakin myötätuulessa. Marraskuussa oli jo tehty 165 laiturivarausta aluskäyntejä varten. Tämä on huomattavasti enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.
Uudet, supersuuret risteilyalukset eivät tulevaisuudessakaan pääse suoraan Helsinkiin, vaan joutuvat jäämään Munkkisaaren laituriin Hernesaaressa, jota kaupunki on parhaillaan parantamassa.
Tutkimusta varten tehtiin 177 haastattelua 22 laivalta.
STT-MH
26.11.1999
