Työn epävarmuus stressaa naisia
Naiset stressaantuvat työn epävarmuudesta miehiä enemmän, osoittaa tuore Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus.Työttömyyden ja työn muutosten uhka heijastui naisten elämään työuupumuksena ja äitinä jaksamisen ongelmina. Miehillä vastaavia vaikutuksia ei ilmennyt.
- Kodinhoito näyttää olevan edelleen pitkälti naisten harteilla. Vain naiset kokivat työtuntien ja työaikojen vaikeuttavan työn ja perhe-elämän yhdistämistä, tutkija Saija Mauno sanoo.
Hänen mukaansa naisten kokema kaksoistaakka - toinen työvuoro palkkatyössä, toinen kotona - voimistaa työstressin vaikutuksia terveyteen.
Työn epävarmuuden ohella myös muut työn stressitekijät, kuten kehnot esimies-alaissuhteet organisaatiossa ja työkiireet vaikuttivat työntekijöiden hyvinvointiin.
Tutkimuksessaan Mauno seurasi neljän keskisuomalaisen yrityksen henkilöstöä vuosina 1995-1997. Mukana oli noin tuhat työntekijää tehtaasta, sosiaali- ja terveysalalalta, pankista ja automarketista.
Tutkitut naiset kokivat ylipäänsä enemmän työn epävarmuutta kuin miehet, sillä he työskentelivät miehiä useammin laman kouraisemalla julkisella sektorilla.
- Saman työpaikan sisälläkin työntekijöiden kokema epävarmuus vaihteli. Siihen vaikutti oma persoonallisuus, elämäntilanne, sen hetkiset työmarkkinanäkymät ja puolison työtilanne, Mauno kuvailee.
Työn epävarmuudella oli vaikutusta myös
työntekijöiden keskinäisiin suhteisiin.
- Muutosten uhka kiristi työntekijöiden välejä
aluksi, sillä he kokivat olevansa
kilpailutilanteessa.
- Tilanteen jatkuessa pitkään muutos kääntyikin toiseen suuntaan: epävarmimmat työntekijät liittoutuivat keskenään ja tutkivat toisiaan, tutkija kertoo.
Kiireistä työtä ihannoidaan
Epävarmuudesta aiheutunut stressi ei heijastunut suoraan työntekijöiden perhe-elämään, vaan näkyi ensin lisääntyneenä työuupumuksena ja psykosomaattisen terveyden häiriöinä. Vasta tämä hyvinvoinnin aleneminen siirsi stressitekijöiden vaikutukset perheeseen, kuten esimerkiksi parisuhteen laatuun.
Yllättävää tutkijan mukaan oli se, että aviopuolisot kokivat työstressin vaikutukset samalla tavoin, vaikka työskentelevät keskenään hyvin erilaisissa ammateissa.
- Tämä kertonee siitä, että puolisot ylipäänsä reagoivat stressiin samantyylisesti johtuen heidän persoonallisuutensa ja elämäntilanteensa samanlaisuudesta, Mauno arvioi.
Väitöstutkimuksensa perusteella hän sanoo, että Suomessa työn arvostus näyttää edelleen olevan korkealla.
- Ajalle tyypillistä tuntuu olevan kiireen ja ylenpalttisen rehkimisen ihannointi. Ihmisillä itsellään täytyisi olla kanttia sanoa, että kahdeksantuntinen työpäivä riittää. Ei ole realistista kuvitella, että joku voisi työskenntellä jatkuvasti täydellä teholla kellon ympäri, Mauno kritisoi.
Perhe-elämä otettava huomioon
Väitöstutkimuksen perusteella Mauno sanoo, että työntekijöiden jaksamisen kannalta kaikkein tärkeintä olisi vakinaistaa määräaikaiset työsuhteet.
- Epävarmuutta aiheuttaa myös esimiesten taipumus pantata tietoa. Mahdollisista organisaatiomuutoksista tulisi tiedottaa hyvissä ajoin, mahdollisimman rehellisesti ja avoimesti. Mieluiten niin, että henkilöstö pääsisi mukaan suunnittelemaan itseään koskevia ratkaisuja, Mauno sanoo.
Hänen mukaansa tämänhetkinen työelämä ei ota
kylliksi huomioon työntekijän perhe-elämää.
- Kuusituntinen työpäivä täytyisi mahdollistaa
molemmille vanhemmille. Samoin työajoissa ja
työn järjestelyissä tulisi ottaa huomioon jokaisen
työntekijän yksilöllinen elämäntilanne.
- Vanhempien taakka kevenisi, jos palkallisen kotiavun käyttö palkansaajaperheissä helpottuisi ja sitä käytettäisiin nykyistä enammän, Saija Mauno sanoo.
Psykologian maisteri Saija Maunon väitöskirja Job insecurity as a psychosocial job stressor in the context of the work-family interface tarkastettiin viime lauantaina Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.
STT-IA
26.11.1999
