"Sota oli vältettävissä" vs. "Neuvostoliitto oli pakotettu sotaan"

Venäläishistorioitsijat erimielisiä talvisodan syntysyistä

Hänen mielestään sota ei ollut Neuvostoliitolle välttämätön, koska kompromissi maiden välisissä alueneuvotteluissa syksyllä 1939 olisi ollut mahdollinen.
- Neuvostojohto teki mielestäni virheen siinä, että neuvotteluille pantiin piste. Niitä olisi pitänyt jatkaa, Baryshnikov arvioi.

Hän muistuttaa, että molempien maiden johdossa oli sekä joustavan että peräänantamattoman linjan kannattajia - tiukan linjan miehiin kuuluivat Moskovassa mm. ulkoministeri Vjatsheslav Molotov ja Suomen puolella ulkoministeri Eljas Erkko, joka myös uskoi lännen tukeen mahdollisen sodan syntyessä.

- Kompromissi olisi ollut mahdollinen, jos esimerkiksi Erkko ei olisi ollut niin tiukan linjan kannattaja, Baryshnikov arvelee pohdiskellessaan syitä talvisodan syttymiseen.

Hänestä neuvostopropagandan viljelemä käsitys siitä, että talvisodan syntysyy oli suomalaisten Mainilassa muka ampumat laukaukset, joutaa romukoppaan Venäjälläkin.

- Stalin sanoi, että päätimme aloittaa sodan, hän muistuttaa viitaten neuvostojohtajan NKP:n keskuskomiteassa sodan jälkeen huhtikuussa 1940 pitämään puheeseen.

Uusia sivuja

Baryshnikov on ollut kirjoittamassa itänaapurin talvisotahistoriaan viime vuosina uusia sivuja talvisodan eli venäläisittäin "neuvostoliittolais-suomalaisen" sodan syntysyistä sen jälkeen, kun virallinen neuvostototuus murentui NL:n mukana.

Arkistojen avautuminen molemmissa maissa, ja suomalais-venäläinen tutkijayhteistyö ovat muuttaneet monien venäläistutkijoiden käsityksiä talvisodan vaiheista.

- Julkisuuteen on tullut paljon uusia, aiemmin salaisia asiakirjoja, mm. suomalais-venäläisen Yksin suurvaltaa vastaan -teoksen tekoon osallistunut Baryshnikov huomauttaa.

Virallinen tai yleisesti hyväksytty totuus ei Baryshnikovin mielestä ole kuitenkaan kahlinnut ainoastaan hänen venäläiskollegoitaan.

- Neuvostoliitossahan virallisesta versiosta ei saanut poiketa. Mutta myös Suomessa historiantutkijat eivät poikkea vakiintuneesta versiosta silloin, kun jotain sen kanssa yhteensopimatonta ilmenee, hän sanoo ilkikurinen pilke silmäkulmassa, ja muistuttaa samantien, että poikkeuksiakin löytyy.

Historioitsijana häntä harmittaa se, etteivät kaikki suomalaisarkistotkaan - kuten Erkon paperit - ole vielä tutkijoiden käytössä.

Sota väistämätön

Arkistolöydöistä huolimatta venäläisten sotahistorioitsijoiden kesken kulkee edelleen jyrkkiä rintamalinjoja. Tämä kävi ilmi Pietarin upseeritalossa viime viikolla pidetyssä konferenssissa.

Professori, eversti evp. Gennadi Datshikovin mukaan Neuvostoliiton turvallisuustarpeiden takia sota oli monellakin tapaa väistämätön - ennen muuta siksi, että vihamielisen Suomen raja oli lähimmillään vain 32 kilometrin päässä silloisesta Leningradista.

- Neuvostoliitto oli pakotettu sotaan, koska Stalinin neuvotteluyritykset eivät johtaneet mihinkään, Suomi keskitti joukkoja rajalle ja suomalaistykit olisivat yltäneet tulittamaan Leningradia, joka valmisti 74 prosenttia maan sotatarvikkeista, hän sanoi.

Datshikovista Suomen johto, ennen muuta vapaaherra, tsaarin hovin jäsen Mannerheim, oli heti "Leninin myöntämän itsenäisyyden jälkeen paljastunut anti-neuvostoliittolaiseksi luokkaviholliseksi ... ja myöhemmin fasisti-Saksan kumppaniksi".

- Suomen johto tahrasi kätensä vereen jo 1917-19. (Talvisodassa se) pyrki todistamaan suomalaisten rodullisen ylemmyyden slaaveihin nähden. Suomen tavoitteena oli saksalaiskumppaninsa kanssa luoda Suur-Suomi Uralille asti.

"Liian korkea hinta"

Moni suomalaisille tuttu käsitys toistui upseeritalon puheissa. Neuvostoliitto lähti sotaan soitellen - pienen vastustajan uskottiin murtuvan nopeasti.

Kun niin ei käynyt, rintamalle heitettiin divisioona toisensa jälkeen - osin kesätamineissa ja puutteellisesti varustettuna - taistelemaan "sotilaallisesti etevää" vihollista vastaan ankarassa pakkasessa ja syvässä hangessa.

Venäjän sota-akatemian kirjeenvaihtajajäsen, kenraaliluutnantti evp. Vasili Piratov arvosteli neuvostojohtoa tietämättömyydestä ja mahdottomien tavoitteiden asettamisesta.

- Sydäntä puristaa, kun lukee veteraanien kuvauksia. Suuri tragedia johtui siitä, että ylin johto ei ollenkaan tuntenut vastustajaa.

- Sodan strateginen tavoite kyllä saavutettiin, kun raja siirtyi 150 kilometrin päähän Leningradista, mutta neuvostokansa maksoi siitä liian korkean hinnan. Ajatelkaa kokonaistappiota, 333 000 henkeä, Piratov muistutti harmaapäiselle veteraaniyleisölle, joka mitalit rinnassaan kuunteli nyökytellen.

Neuvostojohto ei myöskään osannut ottaa lukuun suomalaisten puolustustahtoa.
- Sanoisinpa, että nelimiljoonaisen Suomen päätös taistella 50 kertaa itseään suurempaa vihollista vastaan, oli maailmanhistoriassa ainoalaatuinen tapaus, Piratov arvioi.

STT-MH
26.11.1999

Ajassa -sivulle