Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Kuukauden ruokakassi maksaa Virossa 230 markkaa



Viron talous ei tämän vuoden kolmannellakaan neljänneksellä kääntynyt toiveista huolimatta nousuun. Erittäin voimakkaana lasku jatku edelleen rakennusalalla. Myös perheiden käytettävissä olevat tulot vähenivät edelleen.


Rakentamisen arvioitiin vähentyneen viime vuoden vastaavasta ajankohdasta noin kahdeksan prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan rakentaminen kallistui vuoden aikana noin puolitoista prosenttia.

Huolimatta hintatason vakaudesta eivät esimerkiksi uudet asunnot ole menneet kaupaksi. Kaikkiaan vireillä olevien rakennustöiden arvo oli vajaat 3,5 miljardia kruunua eli 1,4 miljardia markkaa. Summasta kaksi kolmannesta oli rakentajien omarahoittamaa.

Erittäin synkäksi heinä-syyskuu muodostui yhtiöille, jotka ovat pyrkineet ulkomaisille rakennusmarkkinoille. Ulkomaisten urakoiden arvo putosi 89 miljoonaan kruunuun (36 mmk), mikä on vain kolmannes viime vuoden vastaavan ajankohdan ulkomaisista työkohteista.


Käyttötulot vähenevät

Myös yksittäisten ruokakuntien tilanne muuttuu yhtä synkemmäksi. Vuoden kolmannella neljänneksellä perheiden nettotulot vähenivät viime vuodesta peräti 12 prosenttia.

Perheenjäsentä kohden olivat nettotulot kuukaudessa 1 986 kruunua eli vajaat 800 markkaa. Tästä palkkatyön osuus oli 57 prosenttia eli 1 124 kruunua. Palkkojen pudotus vuosineljänneksen aikana on ollut seitsemän prosenttia vuoteen 1998 verrattuna.

Laskennallinen kuukauden elintasominimi on Virossa henkeä kohden keskimäärin 1 122 kruunua (n. 450 mk). Summasta menee peruselintarvikkeisiin 575 kruunua eli 230 markkaa kuukaudessa.

Viron talouden on ennustettu tasapainottuvan vielä tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä. Jos vienti lähtee ennusteiden mukaan vetämään, odotetaan ensi vuodelle tuntuvaa kasvua.

Viron keskuspankki ja hallitus ovat ennustanet varovaisesti kasvun olevan neljän prosentin luokkaa. Sen sijaan mm. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Viron suurimmat pankit uskovat kasvun nousevan mahdollisesti yli viiden prosentin.

STT-IA
30.11.1999


Ulkomaat -sivulle