OP:n Tanskanen: Euroopassa ei ole perusteita koronnostolle

Hänen mielestään Euroopan ja Yhdysvaltain talouskehitystä vertailemalla ei löydy tukea Euroopan keskuspankin koronnostoaikeille.

Suomen Pankkiyhdistyksen tilaisuudessa maanantaina puhunut Tanskanen vertaili puheenvuorossaan Euroopan ja Yhdysvaltain talouden kehitystä tämän vuosikymmenen aikana.

Yhdysvalloissa korkotaso on selvästi EMU-maiden tasoa korkeampi ja rahamarkkinat odottavat maan keskuspankin Fedin turvautuvan koronnostoon, jos talous kuumenee liiaksi.

Tanskasen mielestä Atlantin takana onkin vahvempia perusteita koron lisänostolle kuin Euroopassa.

- Yhdysvalloissa talouskasvu on ollut vahvaa lähes koko 90-luvun ja kasvu on perustunut kulutuksen lisääntymiseen. Euroopassa, Suomi mukaanlukien, kasvu on nopeutumassa, mutta ei kotimaisen kysynnän vaan viennin ansiosta, Tanskanen huomautti.

Hän huomautti, ettei Euroopan talouskasvu myöskään perustu julkiseen velkaantumiseen.
- Toisin kuin Yhdysvalloissa, euroalueen ulkomainen velkaantuminen on laskussa. Vaihtotaseen ylijäämä kertoo, että EMU-maissa tulot ylittävät menot, Tanskanen huomauttaa.

Lisäksi hänen mielestään Euroopassa orastavaa kysynnän lisäystä ei ole syytä leikata koron nostolla, jos työllisyyden halutaan oleellisesti paranevan.

EKP päättää koroista torstaina

Euroopan keskuspankin neuvosto kokoontuu Frankfurtissa torstaina ja rahamarkkinat odottavat neuvoston päätyvän repokoron nostamiseen. Nykyisin keskuspankin ja liikepankkien välisessä rahaliikenteessä käytettävä repokorko on 2,5 prosenttia.

Se on ohjauskorko, joka puolestaan vaikuttaa esimerkiksi asuntolainojen korkoina käytettäviin euriborkorkoihin.

Maanantaina Reutersin kyselyyn vastanneet analyytikot ennustivat, että EKP nostaa repokorkoa 25-50 korkopistettä, mikä käytännössä merkitsisi viitekoron nousua 2,75-3,0 prosenttiin.

Myös EKP:n pääjohtajan maanantaiset lehtilausunnot tulkittiin rahamarkkinoilla vihjeeksi tulevasta koronnoususta.

STT-IA
1.11.1999

Talous -sivulle