Armenian verilöylyn jälkipyykki alkoi
Armenian parlamentin valtaajat vapauttivat torstaina kaikki 41 panttivankiaan ja antautuivat poliisille. Aseistautuneet miehet pidätettiin ja vietiin turvallisuusministeriöön.Sieppaajia ja osaa vapautetuista kuljettava bussi poistui parlamenttitalosta juuri ennen lehdistösihteerin ilmoitusta. Kymmenet muut vapautetut panttivangit kävelivät ulos rakennuksesta.
Armenian puolustusministeriö vaati puolestaan torstaina sisäministerin ja kansallisesta turvallisuudesta vastaavan ministerin eroa välikohtauksen takia. Myös yleisen syyttäjän erottamista vaadittiin lausunnossa, jota luettiin Armenian televisiossa useaan otteeseen.
- Ne, jotka sallivat tämän rikoksen tapahtua, ovat syyllisiä Armenian kansan edessä. Tämä oli mahdollista turvatoimien täydellisen puuttumisen ansiosta, lausunnossa todettiin.
Ministeriön mukaan asevoimat eivät voi jäädä toimettomaksi sivustakatsojaksi valtion sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden ollessa uhattuna.
Erovaatimusten ohella lausunnossa ei kuitenkaan puhuttu mahdollisista muista toimista eikä Jerevanin kaduilla nähty tavallisuudesta poikkeavia sotilasosastoja.
Presidentti Robert Kotsharjanin avustajan mukaan lausunto on tunteenomainen purkaus, jonka taustalla on suuttumus armeijan kannattaman pääministerin surmasta.
Motiivit vielä epäselviä
Neljä aseistautunutta miestä hyökkäsi keskiviikkona Armenian parlamenttiin ja surmasi pääministerin sekä kahdeksan muuta ihmistä.
Hyökkääjät antautuivat 18 tunnin jälkeen presidentti Robert Kotsharjanin luvattua säästää heitä väkivaltaiselta kohtelulta ja luvattua heille oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin.
Sieppaajien motiivi on edelleen epäselvä. Heidän johtajansa Nauri Unanjan sanoi ensin, että kyseessä on vallankaappaus ja myöhemmin, että ainoana tarkoituksena oli pääministeri Vazgen Sarksjanin murhaaminen.
Eräässä sieppauksen vaiheessa Unanjan sanoi televisiossa, että ryhmä aikoi vain pelotella ja avasi tulen vasta kohdattuaan vastarintaa.
- Maa on ryöstetty, maanmiestemme mielissä on vain yksi ajatus - lähteä maasta. Armenian lapsilla ei ole kenkiä tai kirjoja mennäkseen kouluun, taloutemme on raunioina, hän valitti.
Unanjan on kansallismielisen Dashnak-puolueen jäsen. Puolue sanoutui kuitenkin heti irti sieppaajista ja sanoi, ettei se ole vuoden 1991 jälkeen ollut missään tekemisissä Unanjanin kanssa.
Tarkkailijoiden mukaan hyökkäyksessä olikin ennemmin kyse mielenvikaisten henkilöiden turhautuneisuudesta kuin poliittisesta kaappausyrityksestä.
Joka tapauksessa välikohtauksessa menehtyi merkittävä osa Armenian poliittisesta eliitistä, eivätkä kiistellystä Vuoristo-Karabahin alueesta naapurimaan Azerbaidzhanin kanssa käytävät neuvottelut ainakaan helpottuneet.
Neuvotteluissa huhuttiin pitkästä aikaa edistytyn juuri ennen parlamentin verilöylyä.
EU ja Etyj tuomitsivat
Euroopan unionin puheenjohtajamaa Suomi ilmoitti torstaina EU:n olevan kauhuissaan Armenian tapahtumien vuoksi ja tuomitsevansa "laittoman terrorismin".
Samalla EU esitti surunvalittelunsa Armenian hallitukselle ja kuolleiden omaisille.
Myös Euroopan turvallisuus ja yhteistyöjärjestö ETYJ kutsui Armenian tapahtumia raakalaismaiseksi terrorismiksi, jolla ei voi löytää mitään oikeutusta. ETYJ ilmoitti kuitenkin jatkavansa välitysyrityksiä Armenian ja Azerbaidzhanin kiistassa Vuoristo-Karabahista.
STT-IA
29.10.1999
