Yksi uskoo esimerkin voimaan, toinen innostaa

Johtajilla eri tavat ja näkemys hyvästä johtamisesta

Oppinsa suomalaisjohtajat hakevat sodankäynnistä, urheiluvalmennuksesta ja omasta kokemuksesta.

Talouselämä -lehden toimittajat Helinä Hirvikorpi ja Riitta Korhonen haastattelivat 30:tä suomalaisjohtajaa johtamisesta ja ruuanlaitosta. Haastateltavista osa suhtautuu varsin varauksellisesti johtamisen oppikirjoihin ja vuorovaikutusta koskeviin ismeihin.

- Ismejä tulee ja menee, mutta budjetti, pitkän aikavälin suunnittelu, säännöllinen suunnittelu ja nopea raportointi pysyvät, tiivistää Alma Median toimitusjohtaja Matti Packalen.

Kirjasta löytyy niitäkin, joille ismeistä on ollut hyötyä. Nokian johtajaa Pertti Korhosta on innoittanut filosofi Esa Saarinen.
- Ihmisten sydän pitää saada mukaan, jos halutaan huipputuloksia; pelkät strategiat, taidot ja prosessit eivät riitä, hän sanoo.

Yrittäjäjohtaja kokee muita enemmän, että hänen on oltava esimerkkinä muille. Oltava ensimmäisenä työpaikalla ja lähdettävä viimeisenä. Poikkeuksia toki tähänkin löytyy, ainakin Tammerneonin toimitusjohtaja Markku Koskenniemi keretoo kasvaneensa tästä eroon.

Moni korostaa uskoa ihmiseen ja pitää johtajan keskeisimpänä roolina saada muut innostumaan ja ajattelemaan. Johtajat ovat havainneet, että jokainen on hyvä jossakin. Taitava esimies löytää ja kaivaa ihmisen osaamisen esiin.

"Egoismi johtajien tauti"

Muutos vilahtele johtajien kommenteissa.
- Johtamisen peruskysymys on, miten saat ihmiset motivoituneesti mukaan yrityksen kehittämiseen muutostilanteessa. Ihmiset tarrautuvat helposti vanhaan ja valitsevat pienemmän pahan kuin muutoksen tuoman mahdollisen hyvän, sanoo Fortumin toimitusjohtaja Heikki Marttinen.

HPY-konsernin toimitusjohtaja Matti Mattheiszen kertoo saavansa ihmiset mukaan ja motivoituneiksi keskustelemalla ja perustelemalla, ei kovalla äänellä. Ryhmätyöskentelyä ja kannustavan palautteen antamista kannattaa moni johtaja.

Haasteltavista usea ottaa esille myös huonon johtamisen kysyen, miksei siihen puututa. Metran johdon kehittämisestä vastaava johtaja Margareta Lönnberg ihmettelee, miksi Suomessa aina syytetään markkinoita tai suhdanteita, kun menee huonosti.
- Miksi ei kysytä, onko johtamisessa vikaa?

Itsekriittisyyttäkin haasteltavista löytyy.
- Mitä korkeampi asema, sen suurempi vaara johtajalla on menettää todellisuudentajunsa, rakastua omiin ajatuksiinsa ja ideoihinsa. Egoismi on johtajien tauti, huomauttaa Keskon pääjohtaja Matti Honkala.

Aikaa ajatella

Ulkoministerikaudellaan Pertti Paasio joskus valitti, ettei ministerin tiukka aikataulu jätä aikaa ajattelulle. Jörn Donner on myös arvostellut sitä, että johtajat eivät riittävästi ajattele. Aika täytetään muulla.

Kirjassa mm. puolustusvoimain komentaja Gustav Hägglund ja Helsingin Kaupunginteatterin johtaja Asko Sarkola tuovat esiin ajattelun.
- Viisaat ovat sanoneet, että johtajan tärkein tehtävä on ajatella, Sarkola toteaa.

- Oikean suunnan visioiminen edellyttää pitkällistä ajatteluprosessia ja tilanteen arviointia, Hägglund korostaa.

Hackmanin toimitusjohtajan Tapio Hintikan mukaan moni pakenee kiireen taakse sitä, että pitää katsoa kauas tulevaisuuteen.

Armeijan opit ja ripaus hierarkiaa

Moni haastateltava sanoo ammentavansa oppia sodankäynnistä. Finnlinesin toimitusjohtaja Antti Lagerroos viittaa kiinalaisen Sun Tzun kirjaan sodankäynnistä, "jossa on esitetty kaikki keskeiset johtamisen periaatteet".

- Autoritaarinen, kuria kannattava kenraali käskee joukkonsa vallata kukkulan. Syytä ei sotilaille kerrota. Suomalainen tapa on kertoa ensin joukoille, miksi on tärkeää, että kukkula vallataan, luonnehtii Stockmannin toimitusjohtaja Ari Heiniö.

Asiajohtajaksi itseään kuvaava VR-Yhtymän pääjohtaja Henri Kuitunen pitää byrokratiaa jossain määrin välttämättömänä.
- Inspiraation tai luovuuden varaan ei asioita voi jättää, hän sanoo.

Lisäksi yritys Kuitusen mukaan tarvitsee hierarkkisen rakenteen.

Ulkomaalaiset sanovat suomalaisia suoremmin

Osa johtajista korostaa sitä, että ylin johto tuntee talon työntekijät. Johtajan pitää mennä etulinjaan, olla läsnä, liikkua ja tuntea talon väki. Huumoriakaan ei unohdeta, ja moni korostaa, kuinka tärkeää on, että työpaikalla on hauskaakin.

Suomalaisjohtajilla on yhteneväisiä kokemuksia siitä, miten keskieurooppalainen yrityskulttuuri eroaa suomalaisesta. Muualla sanotaan suoremmin.

- Jos jotain hollantilaisesta johtamisesta opin, niin suoruutta. Asiat sanotaan suoraan ja avoimesti, mainitsee Finnairin pääjohtaja Keijo Suila.

STT-IA
29.10.1999

Talous -sivulle