Julkisten menojen kiristämisessä näkemykset eroavat

Ekonomistit eri tahoilla yksimielisiä palkankorotuksista ja veronkevennyksistä

Tutkijoilla on kuitenkin eri näkemykset siitä, pitäisikö valtion rahakukkaron nyörejä kiristää. Viime viikolla valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas kehotti pohtimaan, onko nykyinen finanssipolitiikka, jolla budjetin tuloja ja menoja säädetään, riittävän tiukkaa.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto ei näe syytä leikata julkisen sektorin menoja suunnitellusta. Hänen mukaansa lisäleikkaukset tapahtuisivat laadun kustannuksella.

Lehto viittaa peruskoulujen luokkakokojen kasvuun sekä terveydenhoidon supistuksiin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ekonomisti Hannu Kaseva sen sijaan on huolissaan valtion menokehyksistä.

Hän pelkää, että menokehykset pidetään suunnitellulla tasolla, vaikka esimerkiksi Soneran yksityistämisestä saadut rahat helpottavat tuntuvasti valtion korkotaakkaa ja sitä kautta pienentävät valtion menoja.

Kaseva vaatii menokehysten tiukentamista sitä mukaa, kun valtio saa yksityistämisestä lisää tuloja.

Pellervon taloudellisessa tutkimuslaitoksessa ei finanssipolitiikan kiristämistä nähdä tällä haavaa tähdellisenä.

- En ole ensimmäisenä kiristämässä finanssipolitiikkaa, ellei palkkakierros mene ihan mahdottomaksi, tutkimuslaitoksen johtaja Vesa Vihriälä sanoo.

Palkankorotusten ja veron kevennysten kytky

Aiemmin Palkansaajien Lehto vierasti ajatusta kytkeä palkankorotukset ja veronkevennykset. Hänen mielestään tällainen ehdollistaminen johtaa helposti siihen, että hallitus alkaa juosta työmarkkinakäänteiden mukaan.

Mutta kerran hallitus alun perinkin liitti verohelpotukset palkankorotusten tasoon, linjasta on Lehdon mukaan nyt vaikea perääntyä.

Lehdon mukaan Suomen veroaste ei laskisi, vaikka pienet tuloveron kevennykset toteutettaisiin.
- Meillä veroja on myös kiristetty, esimerkkeinä kiinteistövero ja käyttelytilien vero, hän sanoo.

Pellervon Vihriälä mukaan kytkee verokevennykset tiukasti palkankorotuksiin.
- Valtio ei nyt voi luvata mitään ennen kuin tiedetään, millaisiksi palkankorotukset muodostuvat, hän sanoo.

Vihriälän mukaan verokevennyksiä ei voi ajatellakaan, jos palkankorotukset ovat viiden prosentin luokkaa.
- Niin tähdellistä kuin työn verottamisen kevennys olisikin, hän sanoo.

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan jopa 3,5 prosentin korotukset vielä sallivat suunnitellut verokevennykset.

- Sen kanssa voi elää. Se ei paranna yritysten kilpailukykyä, mutta ei heikennäkään. Ja jos tuottavuus kehittyy kohtuullisesti, yritysten kilpailukyky säilyy ja työllisyyden paraneminen jatkuu, Vihriälä arvioi.

"Riskit työmarkkinahäiriöihin kasvaneet"

Etlan Kaseva uskoo Suomen elävän todella vaikeassa työmarkkinatilanteessa vappuun asti. Sen verran villiä meno liittotasolla on hänen mukaansa ollut.

Hän hämmästelee, että nekin liitot, jotka kesällä olivat keskitetyn tulopoliittisen ratkaisun takana, ajavat nyt villeinä palkankorotuksia.

- Pääsyy myllerrykseen on se, että liitot olivat neljä vuotta syrjässä, ne eivät voineet tehdä mitään, hän sanoo.

Kasevan mukaan tervettä politiikkaa olisi, jos yksityisen sektorin osuutta taloudessa laajennettaisiin ja julkisen puolen supistettaisiin.
- Yksityinen sektori luo talouden tuotannollisen pohjan, jolla hyvinvointia voidaan ylläpitää, Kaseva toteaa.

STT-IA
1.11.1999

Talous -sivulle