Eläinten antibioottilääkitys vaatii harkintaa
Eläimille ei pidä antaa antibiootteja sen herkemmin kuin ihmisellekään. On tärkeää tietää, että antibiootti ei ole aina se parantava voima, eläinlääkintötarkastaja Johanna Raulio maa- ja metsätalousministeriöstä muistutti eläinlääkäripäivillä Helsingissä keskiviikkona.Oikeaan suuntaan ollaankin menossa, sillä eläinlääkkeiden myyntiluvut ovat laskeneet tasaisesti.
Vuonna 1995 myytiin eläinten lääkitykseen 18 197 kiloa mikrobilääkkeitä. Viime vuonna määrä jäi 14 534 kiloon. Luvut ovat peräisin Kansaneläkelaitoksen ja pienten lääketukkujen tilastoista.
Lukuun eivät sisälly eläinten reseptilääkkeet eivätkä koirien ja kissojen hoitoon käytetyt ihmislääkkeet.
Penisilliinin käyttö vähentynyt rajusti
Antibioottilääkityksen yleistyminen on kehittänyt antibiooteille resistenttejä bakteerikantoja. Esimerkiksi penisilliinilääkitys ei enää tehoa moniin bakteereihin.
- Penisilliinin käyttö eläinlääkityksessä onkin vähentynyt rajusti. Esimerkiksi lehmien utaretulehduksissa on siirrytty aiemmin suositusta G-penisilliinistä muihin mikrobilääkkeisiin. Penisilliini ei enää tehoa utaretulehduksen stafylokokkibakteereihin, Raulio sanoi.
Utaretulehduksesta kärsivä lehmä voidaan laittaa myös umpeen tai viedä teurastamoon. Terveiden lehmien umpeenpanohoito on vähentynyt selvästi vuosista 1994 ja 1995. Tuolloin lehmien umpeenpanossa käytettiin lähes säännönmukaisesti antibiootteja.
Lehmä ei lypsä 12 kuukautta vuodessa, vaan sen utarekudoksen on saatava uudistua 1-2 kuukautta vuodessa. Luonnollinen lepokausi ajoittuu synnytyksen jälkeen, sillä silloin utareet ovat herkkiä vaurioitumaan ja altistumaan tulehduksille.
Salmonelloihin tehoavat lääkkeet hyvin
- Salmonellojen suhteen Suomessa ollaan hirveän hyvässä asemassa, eläinlääkäri Jaana Seppänen Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksesta mainitsi. Peräti 83-98 prosenttia meillä esiintyvistä salmonellakannoista hoituu lääkkeillä. Ns. multiresistentit salmonellat ovat meillä todella harvinaisia.
Moniresistenteiksi sanotaan salmonellakantoja, jotka ovat kehittyneet vastustuskykyisiksi vähintään neljälle eri antibiootille.
- Viime vuonna meille ei tullut yhtään tällaista tapausta, eikä tänäkään vuonna sellaisia ole ilmennyt tähän mennessä. Kolmen edellisen vuoden aikana on ilmennyt vain muutamia yksittäisiä tapauksia, Seppänen totesi.
Muiden infektioiden kuin salmonellan suhteen Seppänen pitää tilannetta kohtalaisena. Seppänen on samaa mieltä kuin Raulio: antibioottihoito ei saa olla tulehdusten hoidon standardiratkaisu.
Herkkyysmääritys säästää monelta kivulta
- Ongelmien esiintyessä kannattaisi pyytää herkkyysmääritys. Viimeistään toisen peräkkäisen tulehduksen kohdalla pitäisi tehdä näin, Raulio esittää.
Seppänen myönsi, että bakteeriviljely onnistuu parhaiten silloin, kun lääkekuuria ei ole vielä aloitettu, eikä bakteeriin vaikutettu.
Esimerkiksi koirien toistuvien korvatulehdusten antibioottilääkitys on Seppäsestä ja Rauliosta mieletöntä. Parasta olisi, jos herkkyysmääritys tehtäisiin jo ensimmäisen korvatulehduksen ilmetessä. Se säästäisi monta turhaa lääkitystä ja kipua.
Sikojen hoitajan kannattaisi harkita ongelmien ilmetessä herkkyysmäärityksen tekemistä, sillä esimerkiksi sioissa ripulia aiheuttava E.coli -bakteeri on varsin resistentti mikrobilääkkeille. Herkkyysmääritys maksaa noin 250 markkaa ja sen tekeminen vie vähintään kaksi päivää.
STT-IA
29.10.1999
