Työttömyysturvahuijauksia torjutaan uusilla ohjeilla
Työttömyysturvan väärinkäytöksiä ryhdytään torjumaan entistä tehokkaammin. Työministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat antaneet työvoimatoimistoille ja työttömyyskassoille ohjeet, miten vilppiepäilyjä selvitetään.Ohjeissa korostetaan viranomaisen omaa aktiivisisuutta, mutta mitään jahtia ei ole tarkoitus käynnistää, sanoo ylitarkastaja Olli Häkkinen työministeriöstä.
- Tarkoitus on, että viranomaiset omien tietolähteittensä avulla ikään kuin pitävät silmät auki ja seuraavat työnhakijan tilannetta, sanoo Häkkinen.
Ohjeissa annetaan aivan käytännön ohjeita, miten väärinkäytösilmoituksia vastaanotetaan ja miten toimitaan, kun vilppiepäily on herännyt. Niissä on myös asiakirjamalleja tutkintapyynnöistä sekä useita esimerkkitapauksia.
Tietojen vaihtoa vain pyynnöstä
Myös viranomaisten yhteistyömahdollisuudet ja työnjako selvitetään ohjeissa. Niissä määritellään esimerkiksi se, kumpi osapuoli vie asian poliisitutkintaan sitten, kun epäily on herännyt. Tavoitteena on, ettei vilppien torjunta kaadu ainakaan viranomaisten yhteistyön puuttumiseen, sanoo Häkkinen.
Vielä toistaiseksi tietojen vaihto ei ole tietosuojaesteiden vuoksi ihan niin laajaa, kuin olisi suotavaa. Viranomaiset vaihtavat yksittäisiä tapauksia koskevia tietoja vain pyynnöstä.
Väärinkäytösten torjuminen helpottuisi, jos tiedot saataisiin tietokonepäätteelle, sanoo Häkkinen.
Ilmiannot lisääntyneet
Työttömyysturvan väärinkäytösten on arvioitu aiheuttavan vuosittain jopa kymmenien miljoonien markkojen taloudelliset menetykset. Vilppejä on tutkittu aiemminkin, mutta menettelytavat ovat olleet Häkkisen mukaan kirjavia eri toimistoissa.
Vilppiepäily voi lähteä työvoimaviranomaisen omasta havainnosta tai yleisemmin niin, että maksaja eli työttömyyskassa tai Kela ilmoittaa havainnostaan.
Myös kansalaissoittoja tulee yhä useammin, mikä merkinnee sitä, että väärinkäytökset koetaan nyt entistä enemmän jokaista veronmaksajaa koskeviksi, arvelee Häkkinen.
Ohjeet lähtevät siitä, että myös kansalaisten ilmiannot tutkitaan, mutta esimerkiksi naapurien ilmoituksiin suhtaudutaan erityisen varovaisesti. Pontimenahan saattaa olla muukin kuin todellinen väärinkäytös.
Vain tahalliset vilpit suurennuslasin alle
Yleisin väärinkäytös on työttömyysetuuskaudella tehtävä työ, josta ei ilmoiteta sen enempää maksajalle kuin työttömyystoimistollekaan. Toiseksi tulee peitelty yritystoiminta ja kolmanneksi päätoiminen opiskelu työttömyysturvalla.
Suurennuslasin alle otetaan nyt vain tahalliset väärinkäytökset, jotka usein täyttävät työttömyysturvarikkomuksen tai petoksen tunnusmerkistön. Huolimattomuudesta tapahtuneisiin liikamaksuihin ei ohjeissa puututa.
Työvoimaviranomainen voi torjua näitä väärinkäytöksiä monin tavoin myös ennalta jo työttömyyden alussa kertomalla selkeästi työnhakijalle kaikki hänen oikeutensa ja velvollisuutensa.
Sekä työministeriön että sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet tulevat voimaan samanaikaisesti marraskuun alussa. Myös Kansaneläkelaitos on täydentämässä omia toimeenpano-ohjeitaan.
STT-IA
29.10.1999
