Viikon varrelta - ulkomaisia talousuutisia lyhyesti
Norjan hallitus vastustaa Christiania Bankin myyntiä
Norjan vähemmistöhallitus vastustaa odotetusti Christiania Bankin myyntiä. Suomalais-ruotsalainen Merita-Nordbanken on tehnyt ostotarjouksen pankista.
Maan parlamentille tänään annetussa rahoitusalaa koskevassa tiedonannossa Norjan hallitus lähtee uutistoimisto Reutersin mukaan siitä, että valtion on säilytettävä vähintään kolmanneksen omistus sekä Christiania-pankissa että Den Norske Bankissa.
Sen sijaan hallitus olisi valmis nostamaan yhden yksityisen omistajan omistusosuutta pankeissa. Nykyisin pankista voi omistaa korkeintaan 10 prosenttia tai sitten se on omistettava kokonaan. Hallitus olisi valmis nostaman osuuden 25 prosenttiin.
Merita-Nordbanken saa lopullisen näkemyksen Norjan valtion myyntihaluista vasta sitten, kun työväenpuolue ottaa kantaa asiaan. Se on maan suurin puolue.
Parlamenttikäsittelyn vuoksi Merita-Nordbanken pidensi tarjousaikaa jo torstaina kahdella viikolla. Alun perin tarjous olisi rauennut tänään. Nyt tarjousaika päättyy 12. marraskuuta. Norjan valtio omistaa Christiania-pankista noin 35 ja Den Norske Bankista noin 50 prosenttia.
Euroalueen suorat sijoitukset kasvoivat
Suorat sijoitukset euroalueelta kasvoivat voimakkaasti tammi-elokuussa. Euroopan keskuspankin EKP:n torstaina julkistaman maksutasetilaston mukaan euromaiden suorat sijoitukset kasvoivat alkuvuonna 28,7 miljardia euroa ja nousivat 122,5 miljardiin euroon. Vuotta aiemmin suoria sijoituksia ulos tehtiin 93,8 miljardia ecua.
Euroalueelle tehdyt suorat sijoitukset laskivat katsauksen mukaan tammi-elokuussa 42,8 miljardiin euroon, kun ne vuotta aiemmin olivat 54,2 miljardia ecua. Suorien sijoitusten nettovirta euroalueelta kaksinkertaistui edellisvuodesta ja nousi 39,6 miljardista ecusta 79,7 miljardiin euroon.
Euroalueen vaihtotaseen ylijäämä oli elokuussa 1,5 miljardia euroa, kun se vuotta aiemmin oli 4,3 miljardia ecua. Vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden vaihtotaseen ylijäämä kohosi 36,4 miljardiin euroon, kun se vastaavaan aikaan viime vuonna oli 45,5 miljardia ecua.
Prodi ja Clinton sopuun WTO-tavoitteista
EU:n komission puheenjohtaja Romano Prodi ja Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton yrittivät keskiviikkona selvittää Yhdysvaltain ja EU:n välisiä erimielisyyksiä ensi kuussa pidettävän WTO:n ministerikokouksen asialistasta.
Prodi sanoi Washingtonissa järjestetyn tapaamisen jälkeen, että Yhdysvallat ja EU ovat päässeet sopuun yhteisistä tavoitteista, joita ne ajavat Seattlessa ensi kuussa pidettävässä kokouksessa.
Prodi myönsi, että erimielisyyden aiheita on kuitenkin edelleen olemassa: suhteita hiertävät mm. kysymykset investointipolitiikasta ja geenimanipuloidusta ruuasta.
Prodin tapaamista Clintonin kanssa pidetään erittäin merkittävänä sen vuoksi, että EU-komission puheenjohtaja on nähnyt tarpeelliseksi puuttua henkilökohtaisesti WTO-ongelmien ratkaisemiseen. Valkoisen talon mukaan tapaamisessa keskusteltiin myös mm. Kaakkois-Euroopan nykytilanneesta.
Mukana Prodin Yhdysvaltain-matkalla on myös EU:n kauppakomissaari Pascal Lamy, joka keskustelee Yhdysvaltain kauppavaltuutettujen kanssa.
EU on halunnut Seattlessa pidettävästä WTO-kokouksesta laajaa, ns. millennium-kierrosta, jonka aikana käsiteltäisiin mm. kaupan vapauttamista. Yhdysvallat puolestaan haluaa kokouksen keskittyvän lähinnä sen mielestä keskeisiin käytännön kysymyksiin, kuten EU:n maataloustukeen.
EU ja Yhdysvallat ovat maailman suurimmat kauppakumppanit; niiden välinen kauppa on arvoltaan noin 487 miljardia dollaria eli noin 2 727 miljardia markkaa.
EU ja Kiina WTO-huipputapaamiseen
Euroopan unioni ja Kiina järjestävät lähiviikkoina huipputapaamisen Kiinan WTO-jäsenyysneuvottelujen vauhdittamiseksi, kertoi EU:n komission kaupan päähallinnon edustaja Karl Falkenberg keskiviikkona Genevessä.
Falkenberg luonnehti edistystä
alkuviikosta käydyissä kahdenvälisissä
WTO-keskusteluissa vähäiseksi.
- Emme päässeet konkreettisesti eteenpäin,
mutta keskustelut auttoivat selkeyttämään
neuvottelutilannetta, sanoi Falkenberg.
EU:n näkökulmasta Kiinan liittyminen WTO:n jäseneksi vaatii hänen mukaansa vielä lisäneuvotteluja. Lähiviikkoina EU ja Kiina suunnittelevat Falkenbergin mukaan järjestävänsä jäsenyysneuvottelujen vuoksi kahdenvälisen huipputapaamisen. Tapaamisen ajankohtaa ei kuitenkaan ole vielä päätetty.
Kysymykseen Kiinan mahdollisuuksista liittyä WTO:n jäseneksi ennen marraskuun lopussa Seattlessa alkavaa WTO:n ministerikokousta Falkenberg vastasi, ettei "mitään ratkaisua ole suljettu pois".
- Toisaalta on oltava realisti. Jäljellä on vielä ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan aikaa, hän huomautti.
Falkenbergin mukaan EU odottaa vielä edistystä mm. tulleja, muiden kuin maataloustuotteiden markkinoille pääsyä, maataloutta ja palveluja koskevissa tarjouksissa.
Kiinan keskimääräinen tullitarjous on Falkenbergin mukaan kymmenen prosenttia, mutta eräissä tuoteryhmissä tulli on huomattavasti korkeampi. Esimerkkinä hän mainitsi autojen 35 prosentin tullin, jota EU pitää liian korkeana.
Kiina on neuvotellut Maailman kauppajärjestön WTO:n ja sen edeltäjän GATT:n jäsenyydestä 13 vuoden ajan. Kiinan jäsenyyden edellyttämät kahdenväliset neuvottelut ovat kesken vielä sekä EU:n että Yhdysvaltain kanssa.
Viron ja Latvian hinnat putoavat
Kuluttajahinnat ovat vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana laskeneet Baltian maista Virossa ja Latviassa, mutta nousseet Liettuassa.
Liettuassa nousu on ollut 5,9 prosenttia. Latviassa hintataso on laskenut 4,6 prosenttia ja Virossa 1,7 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.
Elokuusta syyskuuhun pysyi hintataso Latviassa ja Virossa lähes muuttumattomana. Latviassa hinnat nousivat kuukauden jaksolla 0,6 prosenttia ja Virossa 0,2 prosenttia. Sen sijaan Liettuassa hintataso nousi kuukaudessa peräti 10 prosenttia.
Handelsbanken haluaa ostaa norjalaispankkeja
Ruotsalainen Handelsbanken sanoo voivansa ajatella norjalaisen Christiania Bank og Kreditkasse -pankin tai Den Norske Bankin ostamista.
Handelsbankenin toimitusjohtaja Arne Mårtensson kertoi asiasta esitellessään pankkinsa osavuosiraportin tiistaina. Molemmat pankit ovat kiinnostavia, mutta ostaminen edellyttää, että Norjan valtio päättää, sallitaanko suurpankkien myynti ulkomaisille omistajille, Mårtensson sanoi.
Merita-Nordbanken on jo esittänyt tarjouksen Kreditkassenista (Christianiasta), mutta kauppa on joutunut vastatuuleen norjalaispoliitikkojen suhtauduttua hyvin epäluuloisesti hallinnan päästämiseen ulkomaille.
Merita-Nordbanken uskoo kuitenkin edelleen voivansa ostaa Kreditkassenin 25 miljardilla kruunulla (noin 17 miljardilla markalla).
Handelsbanken pitää myös tanskalaispankkien ostoa mahdollisena. Tämä tapahtuisi kuitenkin vasta myöhemmin, koska Tanskan pankkikenttä on vielä liian hajalla, kertoi Mårtensson.
Handelsbankenin strategia on kuitenkin ennallaan huolimatta kiinnostuksesta ulkomaisia pankkeja kohtaan: pankin pohjoismaiset suunnitelmat eivät vaadi suuria hankintoja.
Rajoja ylittävät pankkifuusiot ovat usein liian kalliita kannattavuutta ajatellen. Koska Handelsbanken kuitenkin jo toimii Norjassa, on jommankumman suurpankin osto helpompi saada kannattavaksi.
- Siksi Handelsbanken pystyy esittämään paremman tarjouksen kuin Merita-Nordbanken, Mårtensson sanoi.
Mitsubishi Motors karsii liki 10 000 työpaikkaa
Japanilainen autonvalmistaja Mitsubishi kertoi tiistaina lakkauttavansa 9 900 työpaikkaa vuoden 2004 maaliskuuhun mennessä osana maailmanlaajuista rakenneuudistusta. Tämä tietää lähtöpasseja 11 prosentille Mitsubishin työntekijöistä.
Yhtiön mukaan irtisanomisten tarkoituksena on leikata kustannuksia ja ne toteutetaan osin varhaiseläkeratkaisujen avulla. Mitsubishi on jo aiemmin irtisanonut 2 500 työntekijää, joten yhteensä työpaikat vähenevät 12 400:lla.
Yhtiön mukaan kustannusten karsiminen on välttämätöntä, jotta yhtiö parantaisi kilpailukykyään automarkkinoiden yhä kiivaammassa kilpailussa.
Toinen japanilainen autonvalmistaja Nissan ilmoitti muutama viikko sitten vähentävänsä työvoimaansa vuosiin 2002-2003 mennessä 21 000 työntekijällä.
Mitsubishin aiemmin toteuttamat tehostustoimet ovat jo tehonneet sen verran, että yhtiön tulos nousi maaliskuun lopussa päättyneen edellisen tilivuoden aikana 5,7 miljardia jeniä eli 53 miljoonaa dollaria plussan puolella, kun se toissa vuonna oli vielä 101,8 miljardia jeniä tappiolla.
Lokakuussa Mitsubishi ja Volvo kertoivat lisäksi sopineensa mittavasta yhteistyöstä kuorma- ja linja-autojen valmistuksessa. Tieto irtisanomisista nosti heti Mitsubishin osakekurssia Tokion pörssissä.
EU:n komissio tutkii Volvon ja Scanian kaupan
EU:n komissio aikoo tutkia yksityiskohtaisesti Scanian siirtymisen Volvon omistukseen. Komissio ilmaisi maanantaina antamassaan tiedotteessa huolensa kaupan vaikutuksesta raskaiden ajoneuvojen markkinoihin, etenkin Pohjoismaissa.
Alustava selvitys osoitti, että fuusio voi antaa yhtiölle hallitsevan aseman kuorma-autojen ja bussien markkinoilla tai vahvistaa tällaista asemaa.
Volvo/Scanian markkinaosuus olisi komission mukaan fuusion jälkeen erittäin suuri kuorma-autojen ja bussien kohdalla erityisesti Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa. Komissio on myös huolissaan siitä, että fuusio saattaa johtaa ns. oligopoliaan eli harvojen myyjien valtaan markkinoilla.
Volvo/Scaniasta tulisi Euroopan suurin kuorma-autojen valmistaja 31 prosentin markkinaosuuksineen, eli se olisi suurempi kuin Daimler/Chrysler.
EU:n komissiolla on nyt neljä kuukautta aikaa selvittää yrityskauppaa. Yksityiskohtaiset tutkimukset johtavat usein siihen, että asianomaisten on ryhdyttävä toimiin hälventääkseen komission huolen kilpailusta.
Komissiolla on myös oikeus pysäyttää yrityskauppa kokonaan. Näin tapahtui mm. kaavaillussa Kesko/Tuko-kaupassa.
Virolaisia vakuutusyhtiöitä konkurssiin
Konkurssiin ajautuneen virolaisen Era-pankin yritysryppääseen kuuluvat vahinkovakuutusyhtiö Polaris ja henkivakuutusyhtiö Polaris on julistettu konkurssiin. Molemmissa oikeudenkäynneissä yhtiöiden edustaja kiisti yhtiöiden konkurssikypsyyden.
Polaris-yhtiöiden alamäki alkoi noin vuosi sitten, kun virolainen Viron keskuspankki asetti Evea-pankin konkurssiin. Era-pankin johto oli hankkinut runsaasti Evean osakkeita ja myi me pöytälaatikkoyhtiölle selvitäkseen tilanteesta.
Näin ei käynyt, vaan Era-pankkikin ajautui ensin konkurssiin, jota seurasi myös sen hallinnoimien vakuutusyhtiöiden konkurssit.
Vahinkovakuutusyhtiön vakuutussalkku on siirtynyt Sammon virolaisen tytäryhtiön haltuun ja henkivakuutusyhtiön salkku Pohjolan virolaiselle tytäryhtiölle, Seesamille.
SEB ostaa saksalaispankin 13,9 miljardilla kruunulla
Ruotsalainen Skandinaviska Enskilda Banken eli SEB laajentaa manner-Eurooppaan ostamalla Saksan viidenneksi laajimman yksityisen pankin BfG:n 13,9 miljardilla kruunulla eli noin 9,5 miljardilla markalla.
SEB kertoi maanantaina, että kauppa on pohja aggressiiviselle kansainväliselle laajentumiselle Internet-pankkitoimintaan. BfG on keskittynyt viime aikoina juuri Internet-pankkitoimintaan, joka on myös SEB:n vahva alue.
SEB aikoo myydä rahastoja ja muita sijoitusmuotoja saksalaisille Internetin välityksellä. Osakesijoittaminen ei ole Saksassa yhtä yleistä kuin Ruotsissa, mutta ruotsalaispankki uskoo sen yleistyvän voimakkaasti ja aikoo päästä osalliseksi voitoista.
BfG:n hankinta kasvattaa SEB:n hallinnassa olevia varoja 75 miljardilla markalla 490 miljardiin markkaan, ja SEB arvioi hankinnan tuottavan yhteensä 378 miljoonan markan säästön vuosittain.
Tammikuussa toteutettava kauppa rahoitetaan osin 4,1 miljardin kruunun osakeannilla SEB:n omille osakkaille.
BfG on ollut myynnissä lähes kaksi vuotta, koska Euroopan komissio kehotti ranskalaista Credit Lyonnaisia myymään 50 prosentin osuutensa saksalaispankista yhtenä ehtona Ranskan hallituksen tukipaketin hyväksymiselle.
Useat kansainväliset pankit ovat tarkastelleet BfG:tä, mutta ostajaa ei ole tätä ennen löytynyt. SEB saikin BfG:n nyt edulliseen hintaan puolen vuoden harkinnan jälkeen.
SEB kertoi, että Credit Lyonnais oli ostanut BfG:n sen kahdelta muulta osakkeenomistajalta kokonaan ennen kauppaa. Muut omistajat olivat saksalaisen ammattiliiton holdingyhtiö BGAG ja vakuutusyhtiö Aachener und Münchener Beteiligungs AB.
Koonnut: IA
29.10.1999
