Myös Suomessa varauduttava tahallisiin ruokamyrkytyksiin
Myös Suomessa on valmistauduttava siihen, että juomavettä ja elintarvikkeita saastutetaan tahallisin keinoin, varoittaa ylitarkastaja, eläinlääketieteen tri Marjatta Rahkio sosiaali- ja terveysministeriöstä.Suomessa ei tähän mennessä ole todettu yhtään ns. bioasein tehtyä ruokamyrkytystartuntaa, mutta täälläkin tunnetaan ainakin kaksi tapausta, joissa elintarvikkeita on myrkytetty.
Toinen tapaus on Pohjois-Suomesta muutaman vuoden takaa, kun jauhelihasta löytyi yhdellä paikkakunnalla elohopeaa. Rahkion mukaan se oli joutunut elintarvikkeeseen tahallisesti.
Muita tapauksia ei sen jälkeen todettu, hän kertoi Eläinlääkäripäivien tiedotustilaisuudessa Helsingissä tiistaina.
Toisessa tapauksessa jokin vuosi tätä ennen yksi ulkomailta tuotu appelsiini oli niin ikään myrkytetty elohopealla. Tapaus rajoittui tähän yhteen hedelmään.
Joka tapauksessa huoli mikrobien käyttämisestä tuhoaseena, erityisesti terrorismin välineenä, on lisääntynyt viime vuosina, kertovat kansainväliset raportit.
Siksi myös Suomessa ollaan asiasta huolissaan. Bioaseena voidaan käyttää monia bakteereja, viruksia sekä eläin- kasvi tai mikrobiperäisiä toksiineja.
Ruokamyrkytysten yleisilme muuttunut
Ruokamyrkytystapausten yleisilme on olennaisesti viime vuosien aikana muuttunut, korostaa yliassistentti Sebastian Hielm Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristöhygienian laitokselta.
Aiemmin olivat vallalla sellaiset epidemiat, jotka olivat tarkoin rajattuja ajan ja paikan suhteen. Niissä oli korkea sairastuvuus, ja havainnon epidemiasta tekivät usein siihen sairastuneet itse.
Uudentyyppiset ruokamyrkytysten aiheuttajat taas suosivat elintarviketuotannon teollistumista ja kansainvälistymistä, pitkiä säilyvyysaikoja ja kuljetusmatkoja.
Näissä taudeissa ainoiksi epidemioiden havaitsemiskeinoiksi jäävät kansallisten terveysviranomaisten mittavat tautien seurantajärjestelmät.
- DNA-pohjaisten mikrobien tunnistusmenetelmien käyttöönotto tällä vuosikymmenellä on mahdollistanut tällaiset tiedonkeruujärjestelmät, kertoi Hielm.
Epidemiat "tuplaantuneet"
Vuonna 1997 raportoitiin Suomessa 68 ruokamyrkytysepidemiaa, mutta vuonna 1998 kunnalliset viranomaiset tekivät jo 124 epäilyilmoitusta ruokamyrkytys- tai vesiperäisistä epidemioista.
Tartuntatilastojen mukaan Suomessa sairastuu salmonelloosiin vuosittain 2 000-3 000 ja kampylobakteerin takia runsaat 2 000 ihmistä.
Salmonellatartunnoista alle tuhat on kotimaista alkuperää, ja oletettavasti tartunta saadaan elintarvikkeiden välityksellä. Kampylotartuntojen varsinainen lähde on selvityksen kohteena.
Listerioosiin taas sairastuu Suomessa vuosittain 30-50 ihmistä. Sairastumisen lähde pystytään harvoin selvittämään.
Kevättalvella 1999 pystyttiin kuitenkin erikoismenetelmien (DNA) avulla toteamaan sama listeriatyyppi sekä sairastuneissa ihmisissä että elintarvikkeessa. Vuonna 1997 otetun DNA-näytteen avulla lähde sen jälkeen selvitettiin.
STT-IA
29.10.1999
