Venäjä toivoo NATO:n merkityksen vähenevän Euroopassa
Venäjä on kiinnostunut EU:n kehitteillä olevasta puolustusulottuvuudesta ja eurosta. Venäjä toivoo molempien johtavan Yhdysvaltain ja NATO:n vaikutusvallan vähenemiseen Euroopassa, ilmenee Venäjän EU-strategiasta.Venäjä esitteli strategiaansa EU:n johdolle viime perjantain huippukokouksessa Helsingissä. EU:n puolelta on ilmaistu tyytyväisyyttä siitä, että Venäjä näin nopeasti vastaa EU:n Venäjä-strategiaan, joka hyväksyttiin kesäkuussa.
Venäläisellä strategialla on ainakin kunnianhimoiset ja laaja-alaiset tavoitteet. Kehittämiskohteina mainitaan niin poliittiset- kuin kauppasuhteet, ydin- ja avaruusteknologia, yhteistyö rikollisuuden torjunnassa, energia- ja liikenneverkot.
Venäläisten politiikkojen toisinaan hellimää ajatusta EU-jäsenyydestä strategia ei sisällä - EU on toisaalta tehnyt selväksi, ettei Venäjän jäsenyys ole mitenkään realistinen tavoite.
Vastavuoroisesti Venäjä uskoo voivansa auttaa EU:ta kehittymään taloudellisesti ja poliittisesti.
Venäjä on kautta aikojen toivonut NATO:n ja Yhdysvaltojen vaikutusvallan ja merkityksen vähenemistä Euroopassa, joten se on johdonmukaisesti hyvin kiinnostunut EU:n puolustusulottuvuuden kehittämisestä.
Strategiapaperin mukaan Venäjä haluaisi kehittää yhteydenpitoa ja yhteistyötä EU:n ja Länsi-Euroopan Unionin WEU:n kanssa rauhanturvaamisessa, kriisinhallinnassa ja aseriisunnassa. Näin tasapainotettaisiin Euroopan "NATO-keskeisyyttä".
Venäläisten näkemys eurooppalaisen puolustusulottuvuuden vaikutuksista tosin torjutaan ponnekkaasti eurooppalaisten hallitusten puolelta. Nämä eivät myönnä tarkoituksena olevan heikentää atlanttista kumppanuutta Euroopan NATO-maiden ja Yhdysvaltain välillä.
Strategiapaperissa Venäjä ilmaisee tukensa myös presidentti Martti Ahtisaaren taannoin esittämään ehdotuksen EU:n, Venäjän ja Yhdysvaltain kolmikantahuippukokouksesta, joka ei ainakaan tällä hetkellä näytä olevan toteutumassa.
EU:n laajentumiseen Venäjä suhtautuu huomattavasti rauhallisemmin kuin NATO:n levittäytymiseen. Venäjä edellyttää kuitenkin neuvotteluja ennen EU:n laajentumista, kielteisten vaikutusten vähentämiseksi.
Kauppaetujensa lisäksi Venäjä haluaa turvata venäläisten vähemmistöjen aseman Baltian maissa. Myös EU-enklaaviksi jäävän Kaliningradin alueen edut on turvattava, Venäjä edellyttää.
EU:n yhteiseen valuuttaan, euroon, Venäjä suhtautuu myönteisesti. Maan talous pyörii nykyään suurelta osin dollarien varassa, mutta Venäjä on kiinnostunut dollarin korvaamisesta kasvamassa määrin eurolla.
EU on pyrkinyt määrätietoisesti kytkemään Venäjän yhteistyöhön. Osapuolten välillä on vuodesta 1997 yhteistyö- ja kumppanuussopimus, jonka päätepisteeksi on määritelty EU:n ja Venäjän välinen vapaakauppa-alue.
Yhteistyötä ja ystävyyttä haittaa tällä hetkellä kuitenkin Tshetshenian sota. EU on ilmaissut paheksuntansa, mutta Venäjä jatkaa sotatoimia, joten paineet tiukempien toimien aloittamiseksi kasvavat.
STT-IA
29.10.1999
