Suomalaisten pitäisi päästä uudelleen idänkaupan imuun

Enää ei nimittäin kestä kauaakaan, kun ruotsalaiset, saksalaiset ja yhdysvaltalaiset yritykset hoitavat markkinat. Vielä niitä pidetään liian hankalina muille kuin suomalaisille.

Kuntaliiton järjestämässä yrityskummiseminaarissa pohdittiin tällä viikolla, miksi suomalaiset eivät kuitenkaan pääse oikein kunnolla idänkaupan imuun.

Osasyynä laimeaan intoon on kielitaitoisten ja riittävän raittiitten yrittäjien puute. Sellaisten, jotka olisivat valmiita lähtemään muutamaksi vuodeksi syrjäkylille eikä vain Pietariin tai Moskovaan.

- Itä on hyvä naapuri, jossa syntyy kyllä ostovoimaa 1-2 vuoden kuluttua vakuutti Uudenmaan TE-keskuksen kansainvälistymishankkeista vastaava osastopäällikkö Tapio Tossavainen.

Tossavaisen mukaan ostovoimaa syntyy, kun öljyä ei enää osteta myyjän tappioksi Venäjältä. Kaakkois-Suomen TE-keskuksen vientiasiamies Ilkka Lampinen puolestaan arveli idänkaupassa siirrytyn takaisin vuoden 1992 tilanteeseen ja Neuvostoliiton lakkauttamisen aikaan.

Suuret konsernit ovat väistyneet markkinoilta ja vetovastuu painaa pk-yrityksiä.

Markkinatalouden huuma ohi

Markkinat ovat muotoutumassa naapurissa käytännönläheiseen suuntaan.

Lampisen mielestä venäläiset eivät enää tarvitse kerskakulutustuotteita, kuten kullattuja kylpyhuoneen hanoja, joita osteltiin kasapäin markkinavapauden ensi huumassa. Nyt kysytään yksinkertaisia tavaroita, joissa ei ole "mikropiirejä".

- Maassa, jossa vattiluvut vaihtelevat neljästä neljään sataan tämä onkin käytännöllistä, sanoi Lampinen.

Miksi sitten kauppa käy niin kankeasti, vaikka vaikka suomalaiset ovat istuneet 1990-luvulla ja sitä ennenkin sadoissa idänkaupan seminaareissa. Tätä kyseli mm. professori Urpo Kivikari Turun kauppakorkeakoulusta.

Ongelmallista kauppa toki onkin, mutta onko meillä tajuttukaan, että naapurimaassa on suorastaan jo ylitetty raamatullisten katastrofien määrä eli seitsemän laihaa vuotta. Meneillään on jo kahdeksas vuosi, laskeskeli Kivikari.

STT-IA
29.10.1999

Talous -sivulle