Baltian työelämän kehityksessä suuria eroja
Viron palkkataso Baltian korkein - työllisyystilanne synkistynyt
Baltiassa tehdään yleisesti pitkiä työviikkoja, mutta palkkataso on esimerkiksi Suomeen verrattuna varsin alhainen samoin kuin järjestäytymisaste. Myös pimeän työn osuus on korkea; Virossa jopa neljänneksen luokkaa.Tiedot selviävät maanantaina julkistetusta ensimmäisestä Baltian maiden työelämän muutoksia selvittelevästä barometristä.
Barometri on vastaava kuin Suomessa vuodesta 1992 käytetty. Siinä on haastateltu 900 työssä käyvää miestä ja naista. Tiedot ovat keskenään vertailukelpoiset ja osittain on voitu käyttää myös suomalaisia vertailutietoja.
Barometri on osa Suomen työministeriön lähialueyhteistyötä. Siinä ovat olleet mukana Viron sosiaaliministeriö, Latvian hyvinvointiministeriö ja Liettuan sosiaaliturva- ja työministeriö.
Barometrin suomalaiset asiantuntijat ovat työministeriön tutkijat Juha Anttila ja Pekka Ylöstalo.
Järjestäytymisaste romahtanut
Virossa nousi järjestäytymisaste itsenäistymisen alkuajoista vuoteen 1996 yli 21 prosenttiin. Kehitys on sen jälkeen kääntynyt päinvastaiseen suuntaan ja nyt järjestäytyneitä työntekijöitä on maassa vain 12 prosenttia. Latviassa järjestäytymisaste on selvästi yli 20 prosenttia ja Liettuassakin 15 prosenttia.
Ammattijärjestöihin kuuluvat ihmiset ovat yleensä ikääntyneitä. Myös naiset ovat etenkin julkisella sektorilla järjestäytyneet miehiä paremmin. Kollektiivisopimuksia on eniten Liettuassa.
Erityisesti työturvallisuusasioista on jokaisessa maassa käyty kollektiivineuvotteluja. Sen sijaan Virossa ja Latviassa palkat, lomat ja työsuhteen ehdot sovitaan yleisesti työnatajan ja työntekijän välillä kahden kesken.
Noin puolet kyselyyn osallistuneista toivoisi nykyistä enemmän kattavia sopimuksia. Viro muodostaa tässäkin poikkeuksen, sillä virolaiset haluaisivat hoitaa palkkaneuvottelunsa kahden kesken.
Määräaikaiset työsuhteet ovat kaikissa maissa varsin yleisiä. Pysyviä työsopimuksia on vain vajaalla kahdella kolmasosalla ja noin neljänneksellä on kirjallinen määräaikainen työsopimus. Suomessa määräaikaisten sopimusten määrä on 18 prosenttia ja se on toiseksi korkein EU:ssa.
Työsopimus on kaikissa Baltian maissa tehtävä kirjallisesti. Kuitenkin joka kymmenes sopimus on edelleen suullinen.
Markkinaehtoista kehitystä Virossa
Virossa on palkkataso Baltian maiden korkein. Maassa on työelämän kehitys myös ollut markkinaehtoisinta. Tästä seurauksena on ollut miesten ja naisten välisten palkkaerojen suurentuminen ja kehityksen epätasaisuus.
Viron kuukausipalkat ovat keskiarvolla tai mediaanilla mitattuina noin 40 euroa eli vajaat 240 markkaa korkeammat kuin Latviassa ja Liettuassa.
Viron keskipalkka kuukaudessa tutkimuksen mukaan Suomen rahassa noin 1 000 markkaa, Latvian 750 markkaa ja Liettuan 770 markkaa. Huippupalkat ovat 7 100 - 8 300 markkaa.
Liettuassa naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat selvästi pienemmät kuin Latviassa ja Virossa. Kaikissa maissa ovat sukupuolten väliset palkkaerot kuitenkin suuret. Liettuassa miesten keskipalkka on 23 prosenttia, Latviassa 30 prosenttia ja Virossa peräti 37 prosenttia suuremmat kuin naisten.
Palkkahaitarin huipulla ovat yksityissektorilla työskentelevät nuoret miehet ja toisessa päässä ikääntyvät naiset.
Tallinna on Baltiasta kaupunki, jossa tehdään ilmeisesti eniten pimeää työtä. Virossa pimeän työn osuus on lähes 20 prosenttia. Tutkijat painottavat, että kyselytutkimus ei näiltä osin anna varmoja vastauksia.
Myös palkkapussin käteen saaminen oikealla ajalla on epävarmaa. Erityisesti Liettuassa palkanmaksut viivästyvät usein ja paljon. Viivästymisen ovat yhtä yleisiä julkisella sektorilla kuin yksityiselläkin.
Pitkiä työpäiviä ja -viikkoja
Normaali työviikko on Baltiassa 40 tuntia. Se ei kuitenkaan kerro täyttä totuutta. Useat ihmiset työskentelevät huomattavasti enemmän. Monilla on jopa 2-3 lähes täyspäiväistä työpaikkaa.
Miehet tekevät ylitöitä enemmän kuin naiset. He saavat myös korvauksen ylitöistä rahana; naiset useimmiten vapaana. Ylitöitä tehdään myös paljon saamatta niistä mitään erillisiä korvauksia. Erityisesti naiset tekevät palkattomia ylitöitä runsaasti.
Työn intensiteetti ja tehokkuus on lisääntynyt kaikissa Baltian maissa viime vuosina. Erityisesti tämä kehitys on ollut nähtävissä Virossa, mutta myös Latviassa. Sen sijaan Liettuassa on työelämän muutoksia tapahtunut oleellisesti vähemmän kuin vertailumaissa.
Tuottavuus on eniten lisääntynyt Latvian uusissa, useimmiten yksityisissä yrityksissä. Toisessa ääripäässä ovat Liettuan vanhat, sosialistisen aikakautena perustetut yritykset. Niissä syntyy myös runsaasti erilaisia ongelmia, mm. palkkaviipeitä, konflikteja ja jäykkiä organisaatiorakenteita.
Ihmiset, joilla on Baltian maissa työtä, ovat yleensä työhönsä tyytyväisiä. Virossa ja Latviassa, missä työelämän muutoksia on tapahtunut paljon, pitää kaksi kolmasosaa työilmapiiriä kohtuullisen hyvänä.
Myös työn mielekkyys on selvästi lisääntynyt kaikissa maissa. Sen sijaan tulevaisuuden odotukset ovat melko pessimistisiä.
Työttömyys on lisääntynyt kaikissa Baltian maissa viimevuosina. Yli puolet virolaisista ja liettualaisista pelkää työttömyyden edelleen kasvavan. Latvialaiset ovat selvästi optimistisempia oman maansa kehitysnäkymistä.
Viron työllisyystilanne synkistynyt
Viron uudet työttömyysluvut kertovat maan työttömyyden kohonneen viime vuoden vastaavasta ajankohdasta runsaalla kahdella prosenttiyksiköllä. Työttömyysnumerot, 11,7 prosenttia, eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, joka on huomattavasti synkempi.
Virossa työlliseksi työvoimaksi lasketaan kaikki 15-74 -vuotiaat, joten lukujen vertailu on varsin hankalaa Suomen lukujen kanssa. Toisaalta Virossa läheskään kaikki eivät ilmoittaudu työttömyyskortistoon mm. työttömyyskorvausten pienuuden vuoksi.
Lisäksi on työttömyyslukuja sotkevat pimeän työn tekijät, joita on lähes 20 prosenttia koko työvoimasta; osa työllisiä, osa työttömiä.
Jotta vyyhti olisi vielä sekavampi, vähenee Viron työkykyinen työvoima nopeasti. Viime vuonna heitä oli 711000, tänä vuonna 15 000 vähemmän. Samaan aikaan työttömien lukumäärä kuitenkin kasvoi 68 000 työttömästä 81 000:een.
Työttömien määrä on siis työvoiman vähenemisestä huolimatta kasvanut 13 000 ihmisellä.
Vaikeinta kulunut vuosi on ollut virolaisille kalanjalostusteollisuudelle. Venäjän kriisi pysäytti lähes yksinomaan tämän kotimarkkinoiden ja Venäjän kaupan voimin pyörineen toiminnan lähes kokonaan useaksi kuukaudeksi. Samoin alan suurimmat jalostustehtaat ajautuivat konkurssiin.
Alalla työskentelevien ihmisten määrä on pudonnut 7 000:sta 3 000 työlliseen. Työttömyyden suurin syy Virossa ovat työpaikkojen konkurssit ja yritysten toiminnan lopettaminen. Yli 60 prosenttia on joutunut työttömäksi tästä syystä.
Samanaikaisesti alkaa Virossa näkyä pitkäaikaistyöttömien määrän nopea kasvu. Jo nyt on yli vuoden työttöminä ollut 40 prosenttia työttömistä. Viime vuonna heidän lukumääränsä kasvoi 20 000:lla.
Samanaikaisesti yhä useampi nuori ei ole koulutuksensa jälkeen löytänyt ensimmäistä työpaikkaansa. Kun samanaikaisesti työllisyyskehitys heikkenee erityisesti vanhoilla työpaikoilla, ovat joukkoirtisanomiset lähikuukausina monen virolaisen peikkona.
Viron talouskehitys on tänä vuonna ilmeisesti 0,5-1,5 prosenttia negatiivinen. Sen sijaan ensi vuodeksi ennustetaan 4-6 prosentin talouskasvua, joka saattaa näkyä myös työllisyystilanteen parantumisena. Sitä toivovat varmasti niin päättäjät kuin työttömätkin.
STT-IA
1.11.1999
