Kuolan ydinjätteiden varastointia kohennetaan amerikkalais-norjalaisen avun turvin

Venäjällä, Yhdysvalloilla ja Norjalla on vireillä yhteishanke, jonka ensimmäinen vaihe - käytetyn ydinpolttoaineen väliaikaiseen varastointiin ja kuljetukseen tarkoitetun säiliön koekappaleen suunnittelu ja rakentaminen - on saatu päätökseen.

Tulevaisuudessa Kuolan niemimaan rantavesissä makaavien, käytöstä poistettujen ydinsukellusveneiden polttoainesauvat on tarkoitus varastoida teräksestä ja erikoisbetonista rakennettuihin turvasäiliöihin.

- Venäjällä on noin 150 käytöstä poistettavaa ydinsukellusvenettä, joista noin 90 sijaitsee Kuolassa. Käytetty polttoaine on paremmin turvassa rannalla kuin vedessä, Venäjän puolustusvoimien ympäristöturvallisuudenyksikön päällikkö, kenraalimajuri Boris Aleksejev selvitti tiistaina Izhorskin tehtaalla.

Pietarin lähellä Kolpinossa sijaitseva Izhorskin tehdas on rakentanut 40 tonnin painoisen säiliön, johon käytettyjä polttoainesauvoja voidaan sulkea enimmillään viideksikymmeneksi vuodeksi.

Majak ei ehdi

Väliaikaista varastointia tarvitaan lähivuosina, kun Tsheljabinskissa sijaitseva käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitos Majak ei kykene ottamaan tavaraa vastaan samaan tahtiin, kuin sitä puretaan sukellusveneistä.
- Tarvitsisimme noin 430 säiliötä, mutta selviämme 210:lläkin, Aleksejev arvioi.

Ensimmäisen kahdentoista säiliön rakentaminen on tarkoitus aloittaa tänä vuonna sen jälkeen, kun niiden turvallisuustestaus on saatu loppuun.

Mötiköitä on aiemmin tehdyissä kokeissa mm. pudotettu yhdeksän metrin korkeudesta maahan ja yritetty polttaa.
- Säiliö täyttää kansainväliset vaatimukset, Yhdysvaltain apulaispuolustusministeri David Oliver vakuutti Kolpinossa.

Yhdysvallat on rahoittanut säiliön suunnittelun ja rakentamista tähän mennessä noin neljällä miljoonalla dollarilla eli vajaalla 23 miljoonalla markalla. Tulevaisuudessa se aikoo rahoittaa myös säiliöiden jatkotilauksia. Ensimmäinen erä rakennetaan kuitenkin Venäjän kustannuksella.

Miljardiurakka

Venäjän laivaston jäljiltä Kuolaan kasaantuneen ydinjätesuman siivoaminen maksaa kokonaisuudessaan miljardeja markkoja. Kolmen maan yhteishankkeessa aloitteentekijänä oli Norja, jota rajantakainen ympäristöriski huolettaa.

Sopimus Arktisten alueiden sotilaallis-ympäristönsuojelullisesta yhteistyöstä (AMEC) allekirjoitettiin Norjassa vuonna 1996.
- Arktinen luonto on hyvin haavoittuvainen, ja saasteet eivät kunnioita rajoja, valtiosihteeri Kjell Alvheim Norjan puolustusministeriöstä muistutti.

Norja on osallistunut AMEC-ohjelman rahoitukseen pienehköllä summalla, koska Norja ja Venäjä eivät ole saaneet neuvoteltua asiaa koskevaa valtioiden välistä sopimusta.

Ohjelman puitteissa on tarkoitus tehostaa myös pohjoiseen varastoitujen nestemäisten ja kiinteiden ydinjätteiden jälleenkäsittelyä ja ympäristön tilan seurantaa.
- Samanlaisen ohjelman toteuttamista harkitaan myös Venäjän kaukoidässä, Oliver kertoi.

STT-MH
29.10.1999

Ulkomaat -sivulle