Citizens' Agenda:
Kansalaisjärjestöt kukoistavat Venäjällä
Venäläinen professori Aleksei Salmin pitää kansalaisjärjestöjen tilaa kaikin puolin kukoistavana Venäjällä. Salmin selvitti Venäjän kansalaisyhteiskunnan näkymiä eurojärjestöjen Citizens' Agenda -foorumissa lauantaina Tampereella.
Salmin on Venäjän yhteiskunnallis-poliittisen keskuksen puheenjohtaja.
Järjestö
on perustettu 1991, ja se on valtiovallasta riippumaton.
Arvioiden mukaan Venäjällä toimii noin 300 000 erilaista
kansalaisjärjestöä.
Niiden työhön osallistuu 10-15 miljoonaa ihmistä.
Lukuihin pitää suhtautua varovaisesti, sillä kaiken aikaa
järjestöjä syntyy ja
kuolee. Kaikki perustetut yhdistykset eivät edes aloita
toimintaansa. Sama
ihminen voi osallistua usean järjestön toimintaan, jolloin
hänet kirjataan useita
kertoja järjestöaktivistiksi.
- Venäjällä ei ole puutetta vahvoista järjestöistä, vaan
ongelmana ovat ns.
välittävät mekanismit, poliittiset puolueet. Vain silloin kun
poliittiset puolueet
ottavat vastuun asioista, kansalaisjärjestöt voivat vaikuttaa
niiden rinnalla,
tavallaan niiden siiven alla, Salmin selvittää.
Vuosikymmen järjestövapautta
Vapaita kansalaisjärjestöjä alkoi syntyä Venäjälle
neuvostovallan viimeisinä
vuosina 1988-1989.
Esimerkkinä kansalaisjärjestöjen toiminnasta Salmin mainitsee
Sotilaiden äidit
-järjestön. Se vaikutti hyvin paljon siihen, että ensimmäiseen
Tshetshenian
sotaan alettiin suhtautua kielteisesti.
Toisella tavoin vaikuttava järjestö on puolustuspoliittinen
seura, johon kuuluu paljon
johtavia sotilashenkilöitä, diplomaatteja ja liikemiespiirien
edustajia. Tämän
järjestön käsitykset ovat Venäjän sotilaspoliittisen ja
ulkomaanpoliittisen
doktriinin perustana.
Hiljattain Venäjälle on syntynyt esimerkiksi huumeiden ja
korruption vastaisia
järjestöjä. Rehellisten vaalien koordinointikeskus on tuore
esimerkki
kansalaistoiminnasta. Tämä järjestö käy aggressiivista
keskustelua
vaalilautakuntien kanssa ja valvoo Internetin kautta, ettei
vaalivilppiä päästä
harjoittamaan.
EU-yhteydet välttämättömiä
Salmin uskoo, että halu ja mahdollisuudet perustaa
kansalaisjärjestöjä eivät ehdy
Venäjällä vuosituhannen vaihteen jälkeenkään.
Yhteistyötä Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden järjestöjen
kanssa hän pitää
välttämättömänä. Yhteyksiä on paljon, ja niitä pitää ollakin.
- Politiikan muodostaminen ei ole Venäjällä mahdollista
huomioimatta Euroopan
unionia, Salmin sanoo.
Venäjä ja EU ovat monella tapaa taloudellisesti sidoksissa
toisiinsa. Esimerkiksi
40 prosenttia Venäjän federaation kaupasta suuntautuu
EU-maihin.
STT-VT
5.12.1999
Ulkomaat -sivulle
|