Osapuolet ihmeissään kiinnostuksen puutteesta
Henkilöstörahastojen toivotaan vihdoin yleistyvän
Henkilöstörahastojen toivotaan vihdoin leviävän suomalaisiin yrityksiin, kun eduskunnan hyväksymä lakimuutos tuo rahastoihin jälleen lisää joustavuutta.Rahaston jäsen voi pian nostaa osuutensa yhtiön voittopalkkioerästä käteisenä rahastoinnin sijaan, jos rahaston säännöt sen sallivat.
Henkilöstörahastojen perustaminen on ollut mahdollista liki kymmenen vuotta, mutta rahasto on perustettu vain reiluun 40 yritykseen. Lisäksi muutama rahasto on jo keritty purkaa.
Rahastojen harvinaisuus ihmetyttää niin työministeriötä kuin työmarkkinajärjestöjäkin, sillä kaikki osapuolet kannattavat rahastoja, ja ne ovat työntekijöille erittäin edullisia.
- Ministeriöissä ollaan yleensä työn puolesta viisaita, mutta en tiedä miksei rahastoja ole enempää. Kaiken järjen mukaanhan niitä pitäisi olla, ihmettelee hallitusneuvos Raili Hartikka työministeriöstä.
Tavoitteet usein liian lyhytnäköisiä
Kun selkeää syytä rahastojen huonolle menekille ei keksitä, osapuolet epäilevät sekä henkilökuntaa että yrityksiä lyhytnäköisyydestä. Esimerkiksi osastopäällikkö Tapani Saukkonen Teollisuudesta ja työnantajista arvioi ihmisten ajattelukyvyn kymmenen vuoden päähän olevan melko rajallinen.
Optioista närkästynyt henkilöstö haluaa väitteiden mukaan ennemmin nähdä selvää rahaa kuin lukea vuosien ajan rahaston arvon kehityksestä, eivätkä yrityksetkään aina ajattele tarpeeksi pitkälle.
Henkilöstörahasto-osuuksien muuttamista rahaksi on helpotettu lakimuutoksella aiemminkin, ja eduskunnan marraskuun lopussa hyväksymä muutos sallii jo oman osuuden nostamisen suoraan käteisenä ohi rahaston. Tällöin työntekijä joutuu maksamaan osuudestaan sosiaalikulut ja menettää rahastoon liittyvät verotusedut.
Yksi syy henkilöstörahastojen aiheuttamaan vastahankaan on se, että rahastojärjestely on usein monimutkainen ymmärtää. Rahastojen edustajat kertovatkin kiinnostuksen rahastoihin virinneen yleensä siinä vaiheessa, kun niihin on alkanut herua voittopalkkioeriä.
Kannustusta ja markkinaoppia
Henkilöstörahaston ajatuksena on jakaa osa yrityksen tekemästä voitosta henkilöstölle. Yritys maksaa hyvästä tuloksesta rahastolle tietyn voittopalkkioerän, jota rahasto hallinnoi.
Jäsen voi alkaa nostaa osuuttaan viiden vuoden kuluttua liittymisestään rahastoon tai odottaa eläkeiän alkuun. Sekä rahasto että jäsen saavat verohelpotuksia.
Henkilöstörahastoja on arvosteltu siitä, että ne eivät täytä tehtäväänsä eli kannusta henkilöstöä. Rautaruukin rahoitusjohtajan Ilkka Arjaluodon mielestä rahasto on tällöin ymmärretty väärin. Henkilöstörahaston tulee hänen mukaansa olla vain yksi keinoista, joilla henkilöstöä kannustetaan ja sitoutetaan.
Henkilöstörahaston katsotaan myös opettavan ihmisille säästämistä ja sijoittamista, sekä auttavan työntekijöitä ymmärtämään yrityksen voitontekoperusteita. Rahastoa voidaan käyttää huonoina vuosina myös palkkapuskurina, mikä vähentää leikkauspaineita.
Sanoma Oy:n henkilöstörahaston hallituksen puheenjohtaja Jouko Vanninen kertoo että vaikka rahastosta ei ole yritykselle välitöntä hyötyä, se on kuitenkin auttanut 90-luvun muutos- ja säästöneuvotteluissa.
Työntekijöiden suhtautumista on muuttanut tieto siitä, että osa säästöstä tulee omaan taskuun.
STT-MH
3.12.1999
