Ammattiauttajat kriittisinä
Masentuneita päihdeongelmaisia ei auteta tarpeeksi
Masentunut ottaa lääkkeeksi viinaa, ja viina lisää masennusta. Tämä kierre on nähty päihdehuollossa vuosikymmeniä, mutta silti palvelujärjestelmämme hoitaa mieluiten yhä erikseen selkeästi päihdeongelmaa tai vain pelkkää mielenterveyden pulmaa.A-klinikkasäätiön johtavan ylilääkärin Rauno Mäkelän mukaan moniongelmaisuus tai kaksoisdiagnoosi herättävät ilmeisesti ajatuksen tuplahankalasta potilaasta tai läheisestä, jonka auttamiseen ei nähdä valmiuksia, aina ei haluakaan.
Joka toinen päihdeongelman vuoksi hoitoon tulevasta on masentunut, joka kolmas masennuspotilaasta on päihdeongelmainen. Yli puolella itsemurhan tehneistä miehistä on ollut päihdeongelmia. Lähes kaikki päihteet, piristeitä ehkä lukuun ottamatta, aiheuttavat Mäkelän mukaan masennusta.
Päihteet eivät varsinaisesti synnytä itsemurha-ajatuksia, mutta päihtyneenä harkintakyvyn heikentyessä kasvaa halu toteuttaa jo mielessä kyteneet itsetuhoaikeet. Alkoholin ja psyykenlääkkeiden yhteisvaikutus näyttää olevan erityinen riskitekijä.
Kokonaiskulutus kasvaa, itsemurhat lisääntyvät
Suomalaistilastojen mukaan itsemurhan tehneiden alkoholiongelmaisten joukossa nuoret ja keski-ikäiset eronneet miehet ovat yliedustettuina.
Näillä on takanaan mm. kohtalainen työhistoria, mutta myös ns. itseaiheutettuja ja myös itsestä riippumattomia elämänmuutoksia kuten työttömyyttä ja ihmissuhdemenetyksiä. Itsemurhaa edeltävän kuukauden aikana päihdeongelmaan on vain harvoin haettu hoitoa tai ainakaan päihdeongelmaa ei oltu käsitelty meneillään olleessa hoidossa.
Mäkelä arvioi, että päihteiden kokonaiskulutuksen kasvaessa itsemurhat lisääntyvät. Mäkelä toteaa suoraan, että kaksoisvaikeus näyttää löytyvän pikemminkin ammattiauttajien ja kanssaihmisten korvien välistä kuin ihmisistä, joiden elämäntilannetta sävyttävät sekä päihteiden käyttö että mielialamuutokset.
- Jos emme osaa auttaa, voimme opetella, Mäkelä totesi mielenterveysmessuilla Helsingissä. Hänen mielestään maailman ja elämisen monimutkaisuuteen liittyy mielialan muutoksia, päihteitä ja itsetuhoajatuksia, jotka voidaan nähdä pelottavina mörköinä tai yhtä hyvin kokemuksina, jotka johtavat tyydyttävämpään elämään.
Potilaiden ohjaaminen paikasta toiseen johtaa usein koko hoitojärjestelmästä poisputoamiseen. Masennuksen toteamisen ja hoidon yhteydessä pitää Mäkelän mukaan selvitä myös päihteiden käyttö jo siksikin, että viina vie tehon masennuslääkkeiltä tai saattaa johtaa myrkytystiloihin.
Moni tarvitsee kolmoisdiagnoosin
Erikoislääkäri Riitta Alaja Tampereen yliopistollisen keskussairaalan päihdepoliklinikalta sanoo, että päihdeongelmat näkyvät jo lisääntyneenä kuolleisuutena niin, että runsaasti juovien miesten lisäksi myös nuoriso ja naiset ovat vaaravyöhykkeessä.
Väkivaltaiset päihdekuolemat ovat nuorten miesten yleisin kuolinsyy ja naisten lisääntynyt alkoholinkäyttö alkaa näkyä naisten kuolleisuustilastoissa.
- Runsas päihteiden käyttö lisää tapaturmariskiä sekä yleissairauksien ja mielenterveyshäiriöiden puhkeamisalttiutta.
Alajan mukaan päihdeongelmiin ei haeta apua alkuvaiheessa, vaan vasta 6-14 vuoden kuluttua siitä, kun riippuvuus tai väärinkäyttö olisi jo ollut määriteltävissä.
Tampereellakin kaksoisdiagnoosin teko on vaikea asia, sillä päihdepotilaat olivat käyttäneet Alajan selvityksen mukaan sairaalapalveluita 5-6 vuoden ajan ennen kuin heidät ohjattiin psykiatrin arvioitaviksi.
Myrkytystila, päihdeongelma ja samanaikainen mielenterveyshäiriö (masennus, persoonallisuushäiriö) oli psykiatristen konsultaatiopotilaiden yleisin kolmoisdiagnoosi Alajan vuonna 1998 tekemässä selvityksessä.
- Koska vieroitushoidon järjestäminen voi pelastaa itsemurhavaarassa olevan potilaan hengen, itsemurhayrityksen taustalla oleva päihdeongelma ei saisi jäädä tunnistamatta, Alaja toteaa. Kysymykset päihteiden käytöstä kuuluvat siten terveydenhuollon rutiineihin.
MARGIT HARA
3.12.1999
