Ries: Suomen asema voi vaikeutua NATO:n ulkopuolella
Suomen asema NATO:n ulkopuolella voi käydä tukalaksi, mikäli EU tiivistää turvallisuuspoliittista yhteistyötään ja lännen ja Venäjän välinen suhde kiristyy, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Thomas Ries.Ries esitteli tiistaina selvitystään Suomen ja NATO:n suhteesta. Hän totesi, ettei ole mahdollista antaa yksiselitteistä vastausta kysymykseen, kannattaako Suomen liittyä NATO:on vai ei. Asiaan vaikuttavia tekijöitä on paljon ja vastaus riippuu siitä, minkä painoarvon niille antaa.
- NATO ei ole itsessään hyvä tai paha, vaan työväline jolla sekä
käyttökelpoisia että mahdollisesti ongelmallisia puolia.
- En voi antaa lopullista vastausta, mutta kallistun
NATO-jäsenyyden kannalle, Ries sanoi.
Kallistumistaan Ries perusteli Euroopan yleisellä turvallisuuspoliittisella kehityksellä. Hän lisäsi myös uskovansa, että pitkällä tähtäimellä Suomi todennäköisesti liittyy NATO:on. Se saattaa tapahtua rauhanomaisesti, sitä mukaa kun EU ja NATO lähentyvät.
Nykylinja kelpaa hyvän sään aikana
Suomen nykyistä NATO-linjaa Ries luonnehti "kolmannen tien" politiikaksi, jossa haetaan tiivistä yhteistyötä ja lähestytään NATO:a epävirallisesti ilman varsinaista jäsenyyttä. Näin vältytään maksamasta NATO-jäsenyyden poliittista hintaa, Venäjän-suhteiden huononemisen myötä.
Tämä on Riesin mukaan hyvä ratkaisu, ainakin niin kauan kuin tilanne on suhteellisen rauhallinen. Suomen linjaa voi siksi pitää "hyvän sään" politiikkana. Jos maailmantilanne kiristyy, voi jäsenyyden hakeminen olla jo myöhäistä.
- Suomi on poliittisesti osa EU:ta missä hyvänsä konfliktissa Venäjän kanssa. Samalla Suomi kuitenkin jää lännen turvallisuustakuiden ja lännen pelotteiden ulkopuolelle. Siinä tapauksessa Suomi joutuu turvattomaan ja mahdollisesti vaaralliseen tilanteeseen, Ries arvioi.
EU:n suunnitelmat kehittää kriisinhallinta- ja rauhanturvakykyään merkitsevät NATO:n ja unionin lähentymistä, sillä EU-mailla ei ole voimavaroja toimia ilman NATO:n apua. Kehitys voi johtaa siihen, että unionin yksitoista NATO-jäsentä tekevät päätöksiä sisäpiirinä keskenään, Ries totesi.
- NATO on ainoa monikansallinen järjestö maailmassa, joka pystyy käynnistämään tehokkaita sotilaallisia operaatioita. Siihen ei EU vielä pitkään aikaan pysty, Ries muistutti.
Venäjän ja lännen suhde ratkaiseva
Ries analysoi useaa asiakokonaisuutta, joilla on vaikutusta Suomen NATO-suhteeseen.
Eräs, varsinkin Suomelle hyvin keskeinen tekijä on Venäjä. NATO-jäsenyyttä vastaan painavat Suomen erikoissuhde Venäjään, ja vaara että Venäjä ärsyyntyy Suomen liittoutumisesta.
Toisaalta, lännen ja Venäjän suhteet ovat menneet tasaisesti huonompaan suuntaan Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien, viimeksi kiistaa on ollut Jugoslavian pommituksista ja Tshetshenian sodasta, Ries muistutti. Juopa syvenee jatkuvasti, vaikkei sitä kukaan haluakaan.
Perinteistä puolueettomuuslinjaa puoltaa muun muassa mahdollisuus toimia välittäjänä idän ja lännen kiistoissa. Toisaalta, Ries kysyy, onko välittäjänä toimiminen itseisarvo? Suomi ei myöskään enää ole puolueeton entiseen tapaan, koska se on EU:n jäsen, eikä voi eristäytyä unionin kannanotoista.
Kysymykseen, haluaako NATO Suomen jäseneksi, ei Riesillä ollut varmaa vastausta. Toisaalta, Suomen kaltaiselle kehittyneelle demokratialle ja EU-maalle NATO:n olisi lähes mahdoton sanoa ei. Toisaalta, Venäjän kanta voi vaikuttaa Suomen jäsenyyttä vastaan, samoin huoli yhä laajemman NATO:n toimintakyvystä.
Lisää tutkimusta ja mielipiteitä tarvitaan
Ries korosti, että NATO-kysymyksestä ja turvallisuuspolitiikasta yleensä olisi käytävä enemmän keskustelua Suomessa. Lehdistö, poliitikot ja yleisö ovat jo aloittaneet, nyt olisi syytä myös tutkijoiden antaa siihen panoksensa, laajalla rintamalla.
- Minusta on hyvin tärkeää, ettei perusteta yhtä akateemista komiteaa tätä selvittämään, vaan että tutkimusta tehdään monilla tahoilla, jotta saadaan esiin monta eri näkökulmaa ja mielipidettä, Ries sanoi.
Riesin mielestä suomalaista keskustelua haittaa nyt vakava tiedonpuute NATO:sta, sen toimintatavoista ja roolista. Kansainvälinen tilanne vaikuttaa voimakkaasti NATO-asenteisiin, ja ne kääntyivät kielteisemmiksi Jugoslavian sodan aikana.
Riesin tutkimuksen piti alun perin ilmestyä jo kesällä, mutta muiden kiireiden takia se viivästyi. Maanpuolustuskorkeakoulun strategisen osaston johtaja eversti Heikki Hult vakuutti, ettei julkaisupäivää siirretty sen paremmin presidentinvaalien kuin talvisodan muistopäivän takia.
STT-MH
3.12.1999
