Perustuslakivaliokunta:
Uusi perustuslaki selkeyttää valtuudet EU-nimityksissä
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mielestä toimivallan Suomen EU-komissaarin ja Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenen nimittämisessä voidaan tulkita kuuluvan myös valtioneuvostolle. Kuitenkin tasavallan presidentti antoi valtuudet näitä nimityksiä koskeneiden sopimusten hyväksymisestä.Perustuslakivaliokunta on puuttunut asiaan hallituksen vuoden 1998 toimikertomusta koskevassa mietinnössään.
Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenet nimitettiin vuonna 1998, vaikka itse kertomuksessa ei asiaa selosteta. Uuden komission jäseniä koskeva nimityssopimus tehtiin viime heinäkuussa.
Keskuspankkiin liittynyttä presidenttijohtoista nimittämistä perusteltiin sillä, että se kuuluu EU:n toimielinjärjestelmän ulkopuolella tehtävänä hallitusten välisenä sopimuksena presidentin toimivaltaan.
Valiokunta tuo esille tiukemman tulkinnan, jonka mukaan toimivalta voisi kuulua myös valtioneuvostolle. Mietinnön mukaan kyseessä ei ollut varsinainen valtiosopimus sellaisessa merkityksessä, kuin se nähdään valtiosäännössä.
Hallituksen toimivalta olisi perusteltua, jos katsotaan, että johtokunnan nimittämistä tarkoittava jäsenvaltioiden yhteinen sopimus on perustamissopimuksen mukaista päätöksentekoa ja yhteisöasia.
Komissaarinimitystä ei valiokunnan tekstissä käsitellä kuin alaviitteessä. Valiokunnan puheenjohtaja Ville Itälä (kok.) pitää kuitenkin selvänä, että ehdokkaat EU:n organisaatioon tulee nimetä hallitusjohtoisesti.
Tulkintamahdollisuus poistuu ensi vuonna
Valiokunnan näkemyksen mukaan ensi vuoden maaliskuun alussa voimaan tuleva uusi perustuslaki poistaa perusteet sellaiselle "jossain määrin teknisluonteiselle tulkinnalle", jota jäsenvaltioiden yhteisiä sopimuksia koskevissa nimitysasioissa on tähän asti noudatettu.
Perustuslain mukaan "valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä".
Uudessa perustuslaissa viitataan siten yleisesti EU:ssa tehtäviin päätöksiin. Sanamuoto on valiokunnan mielestä oleellisesti laaja-alaisempi kuin nykyisin voimassa olevan hallitusmuodon sanonta.
Valtioneuvoston toimivallan on tarkoitettu kattavan kaikki EU:n päätöksenteon kohteena olevat asiat ja asiaryhmät.
Jäsenvaltioiden yhteiset sopimukset nimitysasioissa ovat valiokunnan käsityksen mukaan epäilyksettä uuden perustuslain tarkoittamia EU:ssa tehtäviä päätöksiä.
STT-VT
2.12.1999
