Päijänteen säännöstely - Ratkaisu miltei mahdottomaan yhtälöön
Moni ei viisi vuotta sitten olisi lyönyt vetoa sen puolesta, että Päijänteen säännöstelystä saataisiin työryhmässä aikaan yksimielinen ehdotus, mutta niin vain kävi. Esitys ei herättänyt suuria intohimoja enää yleisötilaisuuksissakaan viime viikolla.
Säännöstelytyöryhmän sihteeri Mika Marttunen toteaa, että
perinpohjainen tutkimustieto sai eri intressipiirien edustajat
luopumaan tiukoista kannoistaan kokonaisuuden eduksi.
- Oppineisuus kampesi idealismin.
Marttusen mukaan Päijänteen tulevaisuuden suunnittelussa omaksuttuja menettelytapoja voi käyttää muuallakin. Eri näkökohtien yhtäaikainen muistaminen tuottaa paremman tuloksen kuin ympäristövaikutusten arviointi irrallaan päätöksenteosta.
Alussa kyräiltiin
Diplomi-insinööri Marttunen muistaa, miten suuri epäluottamus vallitsi työtä aloitettaessa 1995. Suomen ympäristökeskus säännöstelyn silloisena toteuttajana sekä maa- ja metsätalousministeriö luvanhaltijana olivat yhden ja toisen hampaissa.
Kalastajat ja mökkiläiset näkivät säännöstelyn palvelevan vain voimaloita ja isäntiä. Päijänteellä kalastaja toivoi toista kuin Kymijoen koskilla.
Päijänteen rannan isännällä oli vaikeuksia hahmottaa, että veden laskeminen hänen pelloiltaan tietäisi tulvia Kymijoki-varren viljelijälle.
Osa Päijänne-pään edustajista katsoi myöhemminkin, että Kymijoella pitäisi sietää vähän lisää haittoja, jos ratkaisu toisi selvän hyödyn Päijänteelle.
Luottamus tärkeä
Mika Marttunen katsoo kompromissin tärkeimmiksi rakennuspalikoiksi luottamuksen rakentamisen sekä sitouttamisen.
Luottamukseen pyrittiin kokoamalla laaja, eri intressitahoja edustava seurantaryhmä ja sille alaryhmiä niin, että kokouksiin osallistui liki sata henkeä. Suurta yleisöä kuunneltiin suunnittelun eri vaiheissa.
Lisäksi laitettiin vireille poikkeuksellisen laaja tutkimusohjelma: 18 erillistä hanketta.
Tutkimuksella muun muassa osoitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa, että tulvia alentava säännöstely johtaa helposti ruovikoitumiseen. Havaintoa voidaan käyttää muillakin Etelä-Suomen säännöstellyillä järvillä.
Kalastajat saivat vahvistuksen omille väitteilleen, kun tutkijat mittasivat hauen poikastuotannon vähentyneen noin 40 prosenttia. Siian mädin kuolleisuus on selvästi yleistynyt säännöstelyn alettua vuonna 1964.
Ranta-asukkaiden ja kalastajien mielipiteitä tutkailtiin laajoilla kyselytutkimuksilla. Ne osoittivat, että tyytymättömimpiä nykytilanteeseen ovat Päijänteen kalastajat ja ranta-asukkaat.
Rannat ja kuikat laskettiin yhteen
Seurantatyöryhmä joutui etsimään yhteisen arvopojan hyödyille ja haitoille. Samassa sarakkeessa laskettiin markkoina erimitallisia säännöstelyn seurauksia, kuten tulvakustannuksia, voimaloiden ohijuoksutuksia, koskimatkailua, kalanpoikasia, kuikan pesintää ja rantakiinteistöjen arvoa.
Kiinteistökauppatilastojen perusteella arvioitiin, että vesistö merkitsee 80 prosenttia tontin ja 30 prosenttia rakennuksen hinnasta.
Kuikan kuoleman hinta otettiin ympäristöministeriön rauhoituslintutaulukosta. Se taas kerrottiin tutkitulla menetettyjen pesien määrällä.
- Meillä oli kerrankin mahdollisuus selvittää luontovaikutukset niin, että ne saatiin tasavertaisemmin vaakakuppiin taloudellisten hyötyjen rinnalle, kiittelee Mika Marttunen.
Laskelmat osoittivat, että nykyinen säännöstely on tuonut liki kuuden miljoonan markan hyödyt ja runsaan 1,1 miljoonan markan haitat vuodessa.
Uudeksi säännöstelymalliksi löytyi vaihtoehto, jossa kaikki
voittaisivat eikä kukaan menettäisi. Lisähyödyksi laskettiin
yhteensä noin 1,5 Mmk.
- Vääntö odottaisi, jos vaikka voimataloudelle olisi tulossa
miinusta, arvioi Marttunen.
Tietokone tutki vaihtoehtoja
Nykytietokoneet näyttivät tehonsa siinä vaiheessa, kun laskettiin säännöstelyvaihtoehtojen vaikutuksia. Kone piirteli kauniita kuvioita siitä, mitä ehdotetut mallit olisivat merkinneet vuosien 1971 ja 1998 välillä.
Se helpotti hahmottamaan, että säännöstelyn pitäisi joustaa käytännössä ja olla erilaista kuivina, märkinä ja tavanomaisina vuosina. Näiltä osin esitys edustaa uutta ajattelua.
- Samoilla ohjelmilla pystymme analysoimaan veden pinnan käyttäytymistä muillakin Suomen 280 säännöstellyllä järvellä, kiittelee diplomi-insinööri Erkki Järvinen.
Hän on 20 vuoden ajan käytännössä määrännyt, milloin Kalkkisten säännöstelyluukkuja avataan ja suljetaan.
Järvisen mukaan ehdotetun säännöstelyn hoitaminen olisi nykyistä vaikeampaa. Sateita on vaikea ennustaa ja toisaalta säännöstely koskee vain 30:tä prosenttia Päijänteen vesistä. Loput juoksevat omaa tahtiaan Kalkkistenkoskesta alavirralle.
15 000 asianomaista
Viikon yleisötilaisuudet osoittivat virkamiehille, ettei väestö ole oppinut yhtä hyvin kuin seurantaryhmä. Moni esitti edelleen samoja näkemyksiä kuin vuosia sitten, vaikka niitä oli osoitettu tutkimuksella vääriksi.
Seurantaryhmää jännittääkin hieman, miten 15 000 asianomaista suhtautuvat säännöstelyn viralliseen vesioikeuskäsittelyyn, joka on vuorossa parin vuoden kuluttua.
- Vesioikeus miettii varmasti, riittääkö nykyisen luvan tarkentaminen vai tarvitaanko uusi katselmus, jos rannoilta tulee 2 000 muistutusta, toteaa yli-insinööri Tapani Eskola Kaakkois-Suomen ympäristöpiiristä.
STT-IA
3.12.1999
