Työeläkelaitosten johtoon siirtyvä Esa Swanljung:
Ikääntyvien työssäpitäminen kaikkien asia
STTK:n jättävä Esa Swanljung kehuu keskusjärjestöpuheenjohtajan paikkaa todelliseksi näköalapaikaksi. Järjestöjohtajaa informoidaan hyvin, hän saa tietoaeri puolilta ja eri näkökulmista valotettuna.Hyvin informoidun Swanljungin oma mielipide on usein eronnut siitä, mitä hän keskusjärjestön puheenjohtajana on julkisuudessa ajanut. Pahaa ristiriitaa ei Swanljungin mukaan kuitenkaan ole syntynyt, koska "palkansaajien etujen ajaminen on ollut lähellä sydäntä".
STTK:n nokkamiehenä Swanljung on kiivaasti puolustanut työntekijöiden etuja työeläkelaitosten hallintopaikoilla, joissa on sekä työnantajien että työntekijöiden vahva edustus.
Jo kymmenen vuoden ajan Swanljung on toiminut palkansaajien tulevien eläkkeiden tiukkana vartijana. Ensi vuoden alussa Swanljung siirtyy katederin toiselle puolelle, Työeläkelaitosten liiton toimitusjohtajaksi. Näkökulma muuttuu.
- Uusi näkökulma on katsoa asioita kokonaisuutena, sekä tel-yhtiöiden että vakuutuksenottajien ja vakuutettujen kannalta, Swanljung sanoo.
Palkansaajien edustajana Swanljung on liputtanut työeläkeyhtiöden itsenäisyyden puolesta eikä ääni kellossa ole muuttunut. Hän korostaa tel-järjestelmän tarkoitusta, tulevien eläkkeiden maksun turvaamista.
Tel-yhtiöille ei Swanljungin mukaan tule sysätä muita tehtäviä, vaikka ne yhteiskunnallisesti olisivatkin tärkeitä. Tel-yhtiöiden suureen varallisuuteen vedoten yhtiöitä on huudettu apuun monissa tilanteissa.
Milloin on ollut kyse yritysten riskipääoman saannista, valtion huonosta taloudellisesta tilanteesta, asuntojen tuottamisesta tai aluepolitiikasta.
- Tel-yhtiöiden tehtävänä ei ole tehdä hyviä tekoja näillä alueilla, vaan varmistaa, että ihmiset voivat luottaa eläke-etuuksiensa saamiseen silloin kun jäävät eläkkeelle, hän sanoo.
Ikääntyneiden työssäpito kansallinen projekti
Suomessa on jo pitkään kannettu huolta ihmisten työssä pysymisestä. Vaikka virallinen eläkkeelle siirtymisikä on 65, eläkkeelle jäädään keskimäärin hieman alle 60-vuotiaana.
Hallitusohjelmaankin on kirjattu tavoitteeksi pitää ihmiset pari kolme vuotta nykyistä pidempään työelämässä. Swanljung pitää tavoitetta vaativana, mutta realistisena.
Viime kesänä työmarkkinaosapuolet ja tel-yhtiöt sopivat käytännöstä, jossa työssä jaksamista pyritään edistämään. Swanljung korostaa kaikkien vastuuta ikääntymiskysymyksen hoidossa.
- Ei riitä, että sopimuksia tehdään, jos ilmapiiri yrityksissä ei muutu. Jos mentaliteetti yrityksessä on sellainen, että yli 55-vuotiaiden odotetaan lähtevän, nämä varmasti lähtevätkin, Swanljung sanoo.
Swanljung sälyttää vastuuta yritysten henkilöstöhallinnolle, jonka pitäisi huolehtia ikääntyvien työssä jaksamisesta.
Rahastoissa noin 300 miljardia
Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan palkansaajien eläkemeno nousee vuonna 2050 jo 36 prosenttiin palkasta, koska ihmisten elinikä kasvaa alati. Jos näin käy, tel-maksu olisi jopa 32-33 prosenttia palkasta.
Eläkepommista Swanljungin mukaan ei kuitenkaan pidä puhua. Paljon riippuu siitä, minkä ikäisinä ihmiset jäävät eläkkeelle.
Suomessa osa vuotuisesta eläkevakuutusmaksusta menee suoraan eläkkeiden maksuun ja osa rahastoidaan tulevia maksamisia varten. Rahastoissa oleva potti on noin 300 miljardia markkaa, yli sata miljardia enemmän kuin valtion budjetti.
Jos 300 miljardia tuottaa hyvin, paine nostaa eläkemaksuja tulevaisuudessa alenee. Suomessa on paljon puhuttu tel-yhtiöiden sijoituskohteista ja vaadittu rahojen kohdistamista nykyistä paremmin tuottaviin kohteisiin. Swanljung ei näe tarvetta muuttaa tel-yhtiöiden sijoituspolitiikkaa.
Linjauksia turha vielä odottaa
Istuessaan STTK:n kauniissa Helsingin Pohjoisrannan erkkerinurkkauksessa Swanljung on silmin nähden vaivautunut siitä, ettei tässä vaiheessa voi ottaa kantaa vakuutuskentän tai eläkepolitiikan kysymyksiin. Seikkaperäiset keskustelut uusien isäntien kanssa ovat vielä käymättä ja toistaiseksi hän on vielä STTK:n puheenjohtaja.
Eläkepolitiikassa jotkut Swanljungin tulevista isännistä ovat esitelleet mm. joustavaa eläkkeelle siirtymistä ja Ruotsin mallia, jossa osa eläkkeestä riippuu sijoitusten tuotosta. Yhtiökentässä taas on puhuttu kilpailun riittävyydestä ja mm. siitä, pitäisikö yhtiökohtaisten eläkesäätiöiden uudelleen käynnistämistä helpottaa.
Palkansaajajärjestön etumiehenä Swanljung on perännyt kilpailua työmarkkinakenttään. Sitä silmällä pitäen hän on suhtautunut varauksella aiempiin fuusioihin, joilla kilpailijoiden määrä Suomessa on vähentynyt.
Nyt puuhataan Eläke-Fennian ja Ilmarisen liittoutumaa. Sen myötä taas yksi tel-yhtiö katoaisi ja markkinakakku jakaantuisi yhä enemmän kahden suuren varaan.
- Jäljelle jäisi kaksi tasavahvaa isoa yhtiötä ja suuri joukko pieniä. Kyllä kilpailu näin säilyisi, hän sanoo.
STT-VT
2.12.1999
