Tekesin Saarnivaara:
Kiihtyvä muutos vaatii vahvaa panostusta tutkimukseen
Tekesin tuleva pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara pitää tärkeänä, että julkisen tahon tutkimus- ja kehityspanokset pysyvät Suomessa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna vähintään nykyisellä tasolla.Siksi yksi selkeä haaste Tekesille on, että teknologiapanostusten vaikutukset koko yhteiskuntaan ja kansantalouteen pitää pystyä osoittamaan entistä paremmin.
Samalla on pidettävä yllä uskoa siihen, että teknologia ja osaaminen jatkossakin ovat se perusta, jolle yhteiskuntaa pitää kehittää.
- Kymmenen vuotta jatkuneen teknologiabuumin jälkeen, kun panostuksia on nostettu ja aika hyvä järjestelmä saatu luotua, syntyy helposti harha, että nämä asiathan ovat nyt valmiita, Saarnivaara huomauttaa.
- Kun meille on kuitenkin luotu yritystoimintaa, joka toimii hyvin nopeasti muuttuvilla markkinoilla kansainvälisessä kilpailussa, niin jo pysyminen suhteellisesti paikallaan vaatii aikamoista kilpajuoksua. Jos tästä halutaan vielä petrata, se vaatii yhä lisää panostusta.
Suomen tutkimus- ja kehitysmenojen bkt-osuus on nyt kolmen prosentin paikkeilla. Suurin osa tulee yrityksiltä, julkisen sektorin osuus jää hiukan alle prosenttiin.
- Näkisin, että ihan realistinen ja kansantalouden kannalta hyvä tavoite olisi saada julkisen puolen bkt-osuus pysymään prosentin paikkeilla, mikä tarkoittaa pientä absoluuttista kasvua, Saarnivaara sanoo.
Peruslinjaukset mallillaan
Tekesin teknologiapolitiikan peruslinjaukset ovat Saarnivaaran mielestä varsin hyvin kohdallaan, onhan hän itse ollut aktiivisesti mukana niitä tekemässä. Saarnivaara on ollut Tekesissä vuodesta 1987 ja siirtyy pääjohtajaksi yritysten tuotekehityksen rahoituksesta vastaavan johtajan virasta.
Selkeitä uusia haasteita hän näkee mm. bioteknologian alueella. Siellä on ollut varsin pitkään orastavia mahdollisuuksia, joista nyt alkaa selvästi muodostua uusia markkinoita.
EU:n tutkimusyhteistyössä Suomi on jo tiiviisti mukana, vuosittain yhteisarvoltaan noin miljardin markan hankkeissa, joten kansainvälisessä toiminnassa Tekes aikoo jatkossa panostaa varsinkin Yhdysvaltain ja Japanin suuntaan.
- Maailman tutkimustiedosta syntyy Suomessa vain puolisen prosenttia, joten meillä pitää olla valmiudet soveltaa nopeasti myös kaikissa muissa maailman tekniikan keskuspaikoissa saavutettuja tutkimustuloksia, Saarnivaara perustelee.
Suomen teknologiayhteistyöstä puolet tapahtuu
Euroopan puitteissa. Yhdysvaltain osuus on
kasvanut noin neljännekseen, mutta Japanin siivu
on yhä erittäin pieni.
- Siinä on meille erityinen haaste, Saarnivaara
sanoo.
Yritysten ja tutkimuslaitosten suhde on Suomessa hoidettu jopa niin hyvin, että ulkomailta tullaan katsomaan mallia. Liikaan itsetyytyväisyyteen ei Saarnivaaran mielestä silti ole varaa.
Parhaiten yhteistyö toimii bio- ja informaatioteknologiassa, mutta perinteisemmillä aloilla on parantamisen varaa. Erityisen tyytyväinen Saarnivaara on siihen, että yhteistyö Suomen Akatemian perustutkimuksen suuntaan on käynnistynyt erittäin hyvin.
Muita haasteita ovat tutkimus- ja kehitystyön tulosten kaupallistamisen nopeuttaminen ja alueellisen yhteistyön tiivistäminen.
Virkaan vuodenvaihteessa
Tasavallan presidentti nimitti perjantaina Saarnivaaran Tekesin pääjohtajaksi vuodenvaihteesta lähtien, jolloin nykyinen pääjohtaja Martti Mäenpää siirtyy Metalliteollisuuden keskusliiton johtoon.
Pääjohtajan paikkaa haki 29 henkeä. Saarnivaaran valintaa perusteltiin mm. sillä, että hänellä oli hakijoista selkein näkemys pääjohtajan tehtäväkentästä ja roolista teknologian kehittämiskeskuksessa.
STT-IA
3.12.1999
