Suomen heikkoudet Venäjän transitossa kustannukset ja reitin pituus
Tutkimuksen mukaan Suomen reitin vahvuudet Venäjän transitossa ovat hyvä kuljetusten, varastoinnin ja informaatiotekniikan laatu sekä luotettavuus ja turvallisuus. Myös hyvin toimivat
rajamuodollisuudet ovat plussaa.Suurimmat heikkoudet ovat kuljetuskustannukset ja reitin pituus, koska useimmiten tavara on menossa Moskovaan.
Suomen reittiä käyttävien kuljetusten nopeutta ja laatua tulisi tutkimuksen mukaan parantaa. Suomalaisten yritysten ja logistiikka-alan täytyisi syventää suhteitaan kuljetusten loppuasiakkaisiin, jos Venäjän kauttakulkuliikennettä halutaan Suomen kautta kulkeville reiteille.
Näin suositellaan torstaina julkaistussa liikenneministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä työministeriön yhdessä Finnloadin kanssa tilaamassa tutkimuksessa.
Raportissa on selvitetty Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja liiketoimintamahdollisuuksia Venäjän transitoliikenteessä. Sitä varten haastateltiin venäläisiä, keskieurooppalaisia ja monikansallisia yrityksiä.
Suomen reitti on vahvimmillaan Euroopan ulkopuolelta Venäjälle tuotavissa arvokkaissa konttikuljetuksissa, joissa kulkee mm. autoja, kestokulutushyödykkeitä ja rakennustarvikkeita. Tuontimaina ovat Yhdysvallat, Japani ja Korea.
Pahimmat kilpailijat arvotavarassa Suomen reitille ovat Venäjän omat Itämeren satamat. Euroopasta Venäjälle vietävästä tavarasta kilpailee Suomen satamien kanssa varsinkin Puolasta Venäjälle kulkeva maareitti.
Ei enää palaudu ennalleen
Raportissa huomautetaan, että vaikka Venäjän talouskehitys kääntyisi jälleen myönteiseksi, ei Suomen transito todennäköisesti palautuisi entiselleen. Baltiassa on kehitetty kuljetuksia ja investoitu olosuhteiden parantamiseen. Lisäksi Venäjän satamien rooli lisääntyy edelleen.
Ja jos Venäjän kaavailemat uudet satamahankkeet toteutuvat edes osin, kilpailu kovenee entisestään.
Raportista käy ilmi, että sekä Baltian maat että Venäjä parantavat kuljetustensa toimivuutta koko ajan. Siinä niitä auttavat paitsi kansainväliset logistiikkayritykset myös Euroopan unioni. Suomessa olisi pureuduttava tämän takia kuljetusketjun kustannuksiin ja tehokkuuteen kokonaisvaltaisesti.
Suomen mahdollisuuksiksi kilpailla tasapäisesti kuljetuskäytävänä nähdään raportissa se, että Suomessa määritellään uudelleen kilpailijat ja yhteistyökumppanit. Suomen kuljetusreitti kaipaa myös selkeää toimintalinjaa.
Haasteellisin toimintalinja on nähdä Suomen roolina aktiivisen liikekumppanin asema suhteessa viejään ja tuojaan.
Venäjän kauttakulkuliikenteen osuus Suomen ulkomaankuljetuksista on seitsemän prosenttia. Transiton liikevaihto on runsas miljardi markkaa ja se työllistää noin 2 000 henkeä. Tällä hetkellä Suomen satamissa on runsaasti ylikapasiteettia ja kilpailu myös transitokuljetuksista on kiivasta.
Varsinkin Kotkan ja Haminan satamat ovat viime vuosina panostaneet satoja miljoonia Venäjän transitoon. Valmistuessaan Helsingin Vuosaaren suunniteltu satama nähdään varsinkin itäisellä Suomenlahdella pahana kilpailijana myös Venäjän tavaraliikenteessä.
STT-MH
3.12.1999
