Valtiontilintarkastajien mielestä kannustimien vaikutuksia on erittäin vaikea arvioida

Valtionyhtiöiden tulospalkkioille ja optioille halutaan tiukemmat säännöt

Valtiontilintarkastajat puuttuvat kannustinjärjestelmien ongelmiin vuotta 1998 koskevassa kertomuksessaan, joka luovutettiin tiistaina eduskunnalle.

Tarkastajien mielestä ei ole oikein, että palkkiot ja optioedut voivat realisoitua myös ilman johdon tai muun henkilöstön lisäponnisteluja tai erityisiä kykyjä.

Näin saattaa käydä, jos tuloksen parantuminen tai osakekurssin hyvä vertailuarvo johtuu yrityksen ulkopuolisista tekijöistä.

Valtiontilintarkastajat epäilevät myös, onko kannustimilla todellisia vaikutuksia yhtiöiden johdon ja henkilöstön suorituskykyyn tai tuloksiin. Ainakaan niitä ei ole kyetty osoittamaan.

Jos tulospalkkioita tai muita kannustimia kuitenkin halutaan valtionyhtiöissä käyttää, pitäisi palkitsemisen koskea vain "tavanomaisen suoritustason selvästi ylittäviä, poikkeuksellisia saavutuksia".

Useimmissa valtionyhtiöissä on jonkinlainen tulospalkkio- tai muu kannustinjärjestelmä. Osassa se koskee vain johtoa ja toisissa koko henkilöstöä. Optioita on käytetty ainakin Sonerassa, Kemirassa, Nesteessä ja sittemmin Fortumissa.

Optiojärjestelyssä yritys antaa henkilöstölle tai osalle heistä, esimerkiksi johdon jäsenille, mahdollisuuden - option - ostaa sovittuun hintaan sovittuna aikana tietyn määrän yrityksen omia osakkeita.

Valtiontilintarkastajat suosittavat, että yhtiöiden johdon "avokätisten" optiojärjestelyjen käyttöön suhtauduttaisiin erityisesti valtioenemmistöissä yhtiöissä "harkiten, varoen ja yhdenmukaisesti" Optioedun tulisi olla "kohtuullinen suhteessa saajansa tavanomaiseen palkkaukseen".

Ilmavoimien turmissa vastuulliset maksamaan

Valtiontilintarkastajien tehtävänä on valvoa eduskunnan puolesta valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

Nimestään huolimatta eduskunnan valitsemat viisi valtiontilintarkastajaa eivät tutkaile tilejä, vaan keskittyvät pääasiassa yleisempiin asioihin. Tarkastajien puheenjohtajana on entinen kansanedustaja Lauri Metsämäki (sd.).

Kertomuksessa puututaan myös ilmavoimien lento-onnettomuuksiin, joissa perätään vastuunkantajia.

Ilmavoimat on menettänyt 1990-luvulla seitsemän lentokonetta, neljä ohjaajaa ja rahaa yli 100 miljoonaa markkaa. Onnettomuuden syy on useimmiten ollut luonteeltaan tekninen. Tarkastajien mielestä vahinkoja tuottamuksellisesti aiheuttaneet henkilöt tulee asettaa korvausvelvollisiksi.

Poliisin rahankeruu epäilyttää tarkastajia

Poliisin harrasteyhdistysten rahankeruuseen ja sponsorien hankintaan pitäisi valtiontilintarkastajien mielestä suhtautua poliisitoimessa "erittäin varoen".

Kanta on tiukempi kuin asiaa aiemmin selvittäneen sisäministeriön työryhmän, jonka mielestä kysymys on ollut tavanomaisista menettelytavoista eikä rajoituksiin ollut aihetta.

Erilaisen sponsoroinnin laajentumiseen valtion toiminnassa tarkastajat suosittavat muutoinkin varauksellista linjaa, jotta kansalaisten luottamus viranomaisten puolueettomuuteen ei vaarantuisi.

Laittomista potkuista 760 000 markan lasku

Metsäntutkimuslaitoksen johto saa tarkastajilta moitteita huonosta henkilöstöpolitiikasta. Vuoden 1995 laittomista irtisanomisista on valtiolle tullut tai tiedossa yhteensä lähes 760 000 markan lasku.

Tarkastuskertomuksessa kyseenalaistetaan metsästäjiltä valtiolle perittävät riistanhoito- ja hirvivahinkomaksut, yhteensä noin 50 milj. markkaa.

Valtiontilintarkastajat epäilevät, onko tämä tiettävästi ainutlaatuinen järjestelmä tarkoituksenmukainen ja oikeudenmukainen. Kalastuksesta maksajia sen sijaan on tarkastajien mielestä liian vähän. Vuonna 1998 heitä oli vain puolet siitä, mikä oli tilanne 15 vuotta aiemmin.

Sillä välillä pilkkimisestä tuli jokamiehen oikeus ja läänikohtaiset vieheluvat vähenivät, kun läänien määrä supistui. Tarkastajien mielestä nämä eivät yksin selitä viime vuosien maksutulojen huomattavaa pudotusta.

STT-IA
3.12.1999

Politiikka -sivulle