Velka voi viedä elämänhalun
Velkaantuminen saattaa viedä terveyden ja elämänhalun. Vantaan kunnalliseen velkaneuvontaan jonottaneista peräti 78 prosentilla todettiin mielenterveyden häiriö ja kolmannes oli hautonut itsemurhaa edeltäneen puolen vuoden aikana.Suomen Lääkärilehdessä julkaistussa väestöotokseen perustuvassa tutkimuksessa verrattiin kunnallisen velkaneuvonnan asiakkaiden terveydentilaa ja psyykkistä oireilua muun väestön terveydentilaan.
Tutkijat ovat kuitenkin varovaisia syy-seuraussuhteiden arvioinnissa.
Velkaantuminen voi lisätä mielenterveysongelmia, mutta tilanne voi olla myös päinvastainen. Oli asia miten päin tahansa, velkataakkaa kantavaa masentunutta ja ahdistunutta ihmistä on joka tapauksessa autettava.
Tulevaisuutensa suhteen toivoton velkaantunut tarvitsee lääkäriltään lääkkeiden lisäksi rohkaisua ja myötäelämistä. He arvelevat myös, että velkaneuvonnan työotetta olisi aiheellista monipuolistaa.
Tutkimuksen ovat tehneet erikoislääkäri Jukka Hintikka ja professori Heimo Viinamäki Kuopion yliopistollisesta sairaalasta sekä dosentit Osmo Kontula Väestöliitosta ja Kaj Koskela Hengitys ja Terveys ry:stä.
Pettymys pitkittää psyykkisiä oireita
Vuosina 1993-95 kerätyssä suomalaista yleisväestöä edustaneessa otoksessa mielenterveyshäiriö todettiin 37 prosentilla velkojensa takaisinmaksussa vaikeuksiin joutuneista. Velanmaksuvaikeudet olivat myös itsemurha-ajatusten riskitekijä.
Mielenterveyshäiriöt olivat sitä yleisempiä, mitä suurempi asuntolainataakka oli selvitettävänä. Yli puolen miljoonan markan lainaa maksavista 48 prosentilla oli mielenterveyden häiriö. Niistä, joilla asuntolainaa ei ollut lainkaan, mielenterveyshäiriö todettiin 19 prosentilla.
Velkaneuvonnan asiakkailla mielenterveyden häiriö todettiin selvästi useammin kuin verrokeilla.
Velkaneuvonnassa asioiminen kertoo kuitenkin halusta selvittää tilanne esimerkiksi velkajärjestelyn avulla. Velkajärjestelyyn pääsy voikin herättää toiveita paremmasta tulevaisuudesta.
Pettymys siitä, että velkajärjestelyyn ei pääsekään, pitkittää todennäköisesti psyykkisiä oireita, arvelevat tutkijat.
STT-IA
3.12.1999
