Suomi esittelee EU-maille opettamisen teknologiaa

EU:n puheenjohtajamaan ministeriö järjestää yhteistyössä komission kanssa Helsingissä laajaa konferenssia, jossa Suomen asema tietokoneiden, Internetin ja muiden teknisten oppimisvälineiden ennätysmaana tuodaan näkyvästi esille.

Avauspäivänä konferenssivieraita viihdytettiin mm. pianonsoitolla, joka välitettiin sähköisesti toiselta paikkakunnalta konferenssisalissa sijaitsevaan toiseen pianoon.

Vieraille tehtiin selväksi, että Suomessa Internetiä käytetään enemmän kuin missään muussa maassa. Myös EU:n komissiossa alasta vastaava päällikkö Alain Dumort antaa tunnustusta Suomelle opetusteknologian uranuurtajamaana.

- Suomi on koelaboratorio ja edelläkävijä paitsi Euroopan, myös koko maailman tasolla. Konferenssissa sillä on tilaisuus välittää kokemuksiaan muille EU-maille.

Aktiivisen teknologian harrastuksen ohella Dumort arvioi menestyksen syyksi sen, että Suomessa on mahdollisuus käyttää Internetiä halvalla.
- Suomessa kustannukset ovat vain puolet siitä mitä ne ovat OECD-maissa keskimäärin.

Kilpajuoksua EU:n ja Yhdysvaltain välillä

Tuoreen tutkimuksen mukaan alle kolmasosa EU-maiden opettajista sanoo hallitsevansa uusien medioiden käytön. Yhdysvalloissa yli 80 prosenttia opettajista ilmoittaa käyttävänsä uusia medioita työssään. Internetin käytössä Yhdysvallat on Suomen ja Norjan jälkeen kolmannella sijalla.

Kilpajuoksu Euroopan ja Yhdysvaltain välillä olikin näkyvästi esillä jo keskiviikon puheissa. Yhdysvaltain opetushallintoa edustava johtaja Linda Roberts muistutti presidentti Bill Clintonin voimakkaista kannanotoista uuden teknologian soveltamiseksi kouluissa.

- Clintonin julistuksessa kaikille opettajille aiotaan järjestää alan koulutus ja jokaiseen luokkaan hankitaan modernit tietokoneet.

Viime vuonna 89 prosentilla kouluista ja 51 prosentissa luokkahuoneista oli käytössään internet. Robertsin mukaan se on arvioitu olevan joka luokassa noin viiden vuoden kuluttua.

Suomikin on vielä alakouluasteella

Raskin mukaan kehitystä pyritäänkin vauhdittamaan.
- On selvää, että pienellä maalla ei ole muuta strategista vaihtoehtoa kuin pysyä kehityksen eturintamassa.

Rask korostaa, että tämä koskee myös Eurooppaa kokonaisuudessaan, jotta sen kilpailukyky säilyisi suhteessa Yhdysvaltoihin. Raskin mukaan Erkki Liikasen mahdollinen tehtävä EU:n tietotekniikasta vastaavana komissaarina tukee kehitystä.

Opetusministeri muistuttaa, että viestintätekniikan soveltamisessa ei ole kyse vain kouluopetuksesta, vaan laajasti koko demokratian toteutumisesta.

Hienot välineet eivät vielä riitä

- Myös perheiden varakkuudesta ja sukupuolesta aiheutuvat erot aiheuttavat syrjäytymistä.

Opetuksen kannalta suurempi ongelma on kuitenkin se, miten teknisiä välineitä tulisi käyttää niin, että se edistäisi myös todellista oppimista. Dumort muistuttaa, että itse teknologia ei välttämättä kohenna oppimisprosessia, vaan se täytyy soveltaa opettamiseen.

- Sosiaalinen ja rakenteisiin kohdistuva uudistaminen on nyt tärkeämpää kuin tekniikka.

Finlandia-talossa järjestettävän konferenssin tarkoituksena on etenkin kokemusten vaihto ja keskustelu EU:n aloitteista, jotka koskevat tietoyhteiskunnan pedagogisia ja eettisiä ulottuvuuksista. Tavoitteena on etenkin uusien oppimismenetelmien ja -välineiden saaminen nykyistä tehokkaampaan käyttöön Euroopan kouluissa.

Tutkimuslaitosten, hallinnon, yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön lisäämisellä pyritään vahvistamaan myös elinikäistä oppimista.

Luentojen lisäksi alaan perehdytään näyttelyn ja käytännön esimerkkien avulla. Konferenssissa pohditaan, miten tekniikka muuttaa käsitystämme tiedosta ja oppimisesta ja päinvastoin.

Samalla pohditaan millaisia eettisiä ongelmia liittyy uuden tekniikan käyttöön. Konferenssin kanssa samanaikaisesti kokoontuu European Group on Ethics in Science and New Technologies -asiantuntijaryhmä. Se järjestää erillisen rinnakkaistapahtuman "Infoethics - ethical issues in the information society", joka on myös avoin konferenssin osanottajille.

STT-IKK
30.7.1999